Sanna Kärkkäinen kietaisee Six Days Enduron pakettiin

”Puoli kesää sitä jännitettiin ja nyt se on jo takana! Nimittäin tänä vuonna Slovakian Kosicessa järjestetty jokavuotinen MM-joukkuekilpailu, International Six days Enduro eli tunnetummin vielä Sixi.

Suomesta lähti tänä vuonna joukkue jokaiseen luokkaan, eli World Trophy, Junior Trophy ja Women’s Trophy joukkueet. Meidän naisten joukkueessa ajoivat lisäkseni Marita Nyqvist ja Taru Koskinen. Alunperin joukkueessa mukana ollut Hanna Mertsalmi loukkasi polvensa Jämsän EM-osakilpailun yhteydessä ja sen vuoksi ei päässyt mukaan kilpailuun.

Varsinaista kilpailuviikkoa edeltäneellä viikolla tutustuimme reittiin ja kävelimme kaikki kuusi eri testipätkää läpi. Kaikki pätkät olivat teknisiä ja paljon oli kaltevia peltoja sekä ylä- ja alamäkiä. Neljännen ja viidennen päivän pätkät olivat hiukan vielä teknisempiä, mutta sitäkin makeampia ensimmäisten päivien pätkiin verrattaessa.

Viikonloppuna ennen varsinaista kilpailuviikkoa satoi runsaasti vettä ja muutamaan kertaan tuli mietittyä, että mitähän ajamisesta mahtaa tulla. Kuitenkin reitti oli todella hyvä sateiden jälkeen ja ensimmäisenä kilpailupäivänä tulleet muutamat rankat vesikuurot eivät haitanneet yhtään reitin ajettavuutta. Itselläni ajaminen ensimmäisenä kilpailupäivänä oli hiukan varovaista, mutta kuitenkin melko hyvää. Olin neljäs ja samalla sijoituksella oli myös joukkueemme. Valitettavasti Taru ei päässyt ensimmäistä päivää läpi ja hän ei startannut seuraavana päivänä. Maritan sijoitus oli 13.

Tiistaina ajettiin täysin sama reitti kuin maanantaina. Ainoastaan kahdelta AT-väliltä oli otettu muutama minuutti pois, mutta siltikin huoltoihin kerkesi hyvin. Tiistai oli jo ajamisen kannalta parempaa. Edellisenä iltana joukkuepalaverissa katsoimme videoita päivältä ja niiltä näkikin hyvin, mitä pitää parantaa. Ajamisessa oli selkeästi enemmän yritystä ja päivän kolmossija olikin mieltäkohottavaa! Marita ajoi 12:s.

Keskiviikkona ajettiin sama reitti toisinpäin kuin kahtena edellisenä päivänä. Pätkistä kaksi oli samoja kuin edellisenä päivinä ja mukaan tuli siis yksi uusi pätkä. Ajoin ensimmäisen kierroksen kolmannella pätkällä päin puuta, jossa olkapääni ja kylkeni otti hiukan osumaa. Mitään ei onnekseni mennyt rikki, enkä myöskään kaatunut tilanteessa, mutta happea jouduin hiukan keräilemään parin viimeisen kurvin verran maaliin. Huollossa buranaa ja matka jatkui. Päivän päätteeksi olin henkilökohtaisissa tuloksissa neljäs ja Maritan sijoitus oli 13.

Torstaina vaihtuikin reitti uuteen. Kolmantena päivänä ajettu uusi pätkä oli mukana myös viimeisinä päivinä ja tosiaan kaksi uutta pätkää tuli mukaan. Koko päiväni ajo oli perusvarmaa suorittamista, mutta kropassa rupesi jo tuntemaan, kuinka ajaminen ottaa voimille. Etenkin selkä ja kädet olivat kovilla, kun koko viikko oli välillä laskettu todella pitkiä ja jyrkkiä alamäkiä alas. Olin jälleen päivän päätteeksi neljäs henkilökohtaisissa tuloksissa. Maritan sijoitus oli 12:s.

Perjantaina ajettiin edellisen päivän reittiä, mutta viimeiselle AT-välille annettiin ensimmäisellä kierroksella kahden ja toisella kierroksella neljän minuutin helpotus. Edellisenä iltana tuli vettä taas roimasti, mutta ihme jälleen, ei reitti ollut siitä moksiskaan. Pito pysyi hyvänä, vaikka oletin itse, että se olisi ollut paljon liukkaampi. Pätkille sain perjantaina vielä hyvän vauhdin päälle ja onnistuin olemaan päivän päätteeksi kolmas! Marita ajoi 11:s.

Lauantaina ajettiin loppucrossi, jonne oli noin puolen tunnin siirtymä. Lähdössä pääsin hyvin mukaan kärkiporukkaan, mutta kahden kierroksen jälkeen käteni puutuivat aivan täysin. Pari kierrosta tuntui vaikealle, mutta sitten kädet aukesivat hiukan ja onnistuin nousemaan vielä yhden sijan ylöspäin ollen maalissa neljäs. Maritan sijoitus oli jälleen 11:s.

Kokonaisuutena Slovakian Sixi oli hieno! Itse pidin reiteistä, tosin odotin, että olisimme ajaneet enemmän erilaisia polkuja kun nyt sahasimme aika paljon samoja. Vaikka joukkueen tavoitetta ei saavutettu eli emme kyenneet mitaleille, voin olla tyytyväinen omaan suoritukseeni. Henkilökohtaisissa tuloksissa olin heti Australian tyttöjen jälkeen neljäs ja sain vertailukohtaa, miten paljon ja missä minun täytyy parantaa. Keskiviikko ja torstai oli itselleni ehkä ne hankalimmat päivät. Ajo oli perusvarmaa, mutta sitä viimeistä puristusta en saanut pätkille. Perjantaina sain kuitenkin taas hiukan parannettua. Renkaat toimivat itselläni hienosti. Koska olen koko kauden ajanut samalla rengassetillä, tiesin kuinka ne toimivat eikä sen puolesta ollut ongelmia.

Kiitos KTM Nordic Motorsportille, Mitakselle ja Motorenkaalle, Team Örthenille, Sinisalolle, Savon Laaturakennukselle ja kaikille muille tukijoille Iso kiitos tuesta Sixillä ja koko kuluneella kaudella! ”

Viimeisin numero