Salminen ja muut MM-sarjan kuskit kaipaavat Chilen puolella yhä seikkailevia pyöriään Argentiinaan

– Ei täällä San Juanin kuumaisemissa sen kummempia. Mitä nyt pyörät ovat vielä matkalla Chilestä Argentiinaan, kokenut Salminen heittää hötkyilemättä ja tutun rauhalliseen tyyliinsä.

Moottorien on määrä jyrähtää käyntiin San Juanissa viimeistään perjantaina yli 10 000 silmäparin edessä ajettavalla supertestillä. Tosin vielä keskiviikkoiltaan mennessä kilvanajolaitteista ei ollut tietoakaan toista kautta peräkkäin MM-sarjaa isännöivässä San Juanissa.

– FIM (kansainvälinen moottoriliitto) on järjestänyt kaluston osalta kimppakyydin kaikille tiimeille Chilen Talcasta Argentiinaan. Rekoilla on ilmennyt kuitenkin jotain murheita Chilen puolella. Kuljetukset olivat saapuneet tiettävästi vasta keskiviikkoiltana rajalle.

– Tullihommat eivät ole Argentiinassa tunnetusti aivan niitä ripeimpiä, joten rekkojen arvioidaan saapuvan San Juaniin aikaisintaan torstai-iltana. Eli vähän varmaan pukkaa kiirettä päälle ainakin niille, jotka vain pistivät pyörät laatikkoon Chilen kisan jälkeen, tuumii Salminen.

”MacGyver-tyyliin”

Chilen ja Argentiinan MM-osakilpailut ovat keränneet kehuja järjestelyillään, mutta logistiikkapuoli kaipaa Etelä-Amerikassa hienosäätöä järeämpää ruuvausta.

– Viime vuonna Chilen Husqvarnan huoltoauto ei päässyt lainkaan Argentiinaan, joten kisa pärjättiin vähän MacGyver-tyyliin. Eiköhän tästäkin selvitä, sanoo Salminen.

Salminen ajoi Talcassa tililleen toisen ja viidennen sijan. Hänellä on koossa yhdessä tiimikaverinsa Matti Seistolan kanssa E1-luokan toiseksi korkeimmat pisteet. Kärkipaikkaa pitää maksimipistein hallussaan hallitseva ranskalaismestari Antoine Meo. Eero Remes on pienen luokan pisteissä neljäntenä.

Salminen viiletti viime vuonna E2-luokassa kilpaillessaan voittoon San Juanin kisan jälkimmäisenä päivänä. Kaikki edellytykset samaan ovat jälleen olemassa, kunhan pyörä vain saadaan vihdoin ja viimein paikoittain karun harmaalle työmaalle Argentiinassa.

– Ek:t ovat vähän muuttaneet paikkaa, mutta ne ovat tyyliltään samanlaisia. Endurotesti on kivistä ja aika kapeaa ränniä jonkinlaisen laajan ja leveän joen pohjalla. Kiviä on tosiaankin riittävästi ja pätkä kuluu aika patille, sillä ek on suunnitelmissa ajaa viisi kertaa päivässä.

Crossitesti on täsmälleen sama kuin viime vuonna.

– Se on sellaista pyöritystä San Juanin tuntumassa. Ihan perussettiä, kuvailee Salminen.

Extreme-testi on nimensä mukaisesti sitten sitäkin huimempi.

– Se kipuaa ylös kiviränniä varsin jyrkkään mäkeen, jonka jälkeen tullaan sukkana alas koko mäki. Jyrkkyyttä on sen verran, että ihan turha sitä on lähteä jalkaisin kokeilemaan.
 

Viimeisin numero