Huoltovinkki: Öljynvaihto

Moottori on moottoripyörän mekaanisista osista herkin ja kallein korjata. Korkea teho ja kovat kierrosluvut asettavat vaativat sekä oikein että tarpeeksi usein suoritettua huoltoa.

Triumph Explorer ylpeilee hurjalla 16 000 kilometrin huoltovälillä, Honda CBR 1000 RR:ssä vastaava on 12 000 kilometriä. Lisäksi molemmissa on useimpien pyörien tapaan vuosihuoltovaatimus.

Voiko silti luottaa siihen, että öljy kestää koko huoltovälin? Öljyn kestävyys on äärimmäisen paljon kiinni siitä, miten moottoripyörää käytetään. Valmistajan ilmoittama huoltoväli viittaa teoreettiseen moottoripyörän normaalikäyttöön. Jos kuormitus on rankempaa, öljyä tulisi vaihtaa useammin.


Öljyn ominaisuudet alkavat heikkenemään heti, kun sitä kaadetaan moottoriin. Ajaessa öljy altistuu sekä mekaaniselle että lämpörasitukselle. Öljyn kuormittuminen on erittäin suurta esimerkiksi kampiakselin laakereilla. Kuormitus kasvaa voimakkaasti kierrosalueen yläpäässä, mikä tarkoittaa sitä, että suuret kierrokset merkitsevät lyhyempää käyttöikää. Sitäkin suurempi vaikutus on öljyn lämpötilalla. Noin 100–110 asteessa käyttöikä voi suurinpiirtein vastata huoltoväliä. Lämpötilan noustessa 125 asteeseen moitteettomasti toimivan öljyn käyttöikä voi pahimmillaan laskea muutamaan tuntiin. Kadulla ajettava CBR voi selvitä ilman öljynvaihtoa huollosta toiseen, kun taas radalla kaasutteleva pyörä vaatii huoltoa huomattavasti useammin.

– Jos ajaa paljon rataa, öljyt tulisi vaihtaa jopa joka kolmannelle ratapäivälle, OKQ8-huoltoasemaketjun öljyinsinööri Patrik Magfält opastaa. Neuvo koskee myös metsässä ajavia ja erityisesti ilmajäähdytteisiä moottoreita. Montussa jäähdyttävän ajoviiman puuttuessa öljyn lämpötila voi nopeasti nousta päätähuimaaviin lukemiin.

Öljyn valitseminen ei ole vaikeaa, mutta vaatii hieman pohdintaa. Kannattaa aloittaa tarkistamalla ohjekirjasta suositeltu viskositeetti ja luokitus.

Öljyn juoksevuutta tarkoittava viskositeetti merkitään yleensä muotoon 10W-40, josta jälkimmäinen numero tarkoittaa öljyn juoksevuutta ajolämpötilassa. Korkeampi lukema tarkoittaa paksumpaa öljyä. Kannattaa lähteä siitä, että ohjekirja on oikeassa, mutta kovaan ajoon voi harkita korkeampaa viskositeettia.

Luokitus on yleensä API, American Petroleum Institute, ja se merkitään API Sx. Viimeinen kirjain osoittaa sen, kuinka modernia öljy on, API SN on esimerkiksi uudempaa kuin API SG. Luokituksen mukaan uudempi öljy voi aina korvata vanhemman, joten jos ohjekirjassa lukee API SG, voi käyttää myös API SM -luokiteltua öljyä.

Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön. Jos moottori on vanha, tai sisäänajossa on uusi nokka-akseli, tarvitaan korkeaa ZDDP-pitoisuutta. Uusimmat luokitukset eivät salli yhtä suuria pitoisuuksia kuin vanhat. Pitoisuus kannattaa tarkistaa kyseiseltä öljynvalmistajalta.

Toinen esiintyvä luokittelu on JASO, Japanese Automobile Standards Organization, jonka MA-, MA2- tai MB-merkinnät osoittavat, että kyseessä on märkäkytkimellä varustettuihin pyöriin tarkoitettu öljy.

Synteettinen öljy on suositeltavaa mineraaliöljyn sijaan, ellei moottoripyörää käytetä todella harvoin.  Mineraaliöljyn polaariset ominaisuudet aiheuttavat sen, että öljy pysyy paremmin moottorin pinnoilla antaen paremman suojan kunnes öljypumppu ehtii pumppaamaan uutta öljyä.

Kukkaro keventyy nopeasti, jos moottoripyörää joutuu viemään useasti huoltamolle öljynvaihtoon. Ylläolevien vinkkien avulla on helppo vaihtaa öljyt itse. Omatoiminen öljynvaihto ei vaikuta moottoripyörän takuuseen, edellyttäen että öljynvaihto on tehty oikein.

Ahkeran öljynkuluttajan kannattaa myös ostaa suurempia määriä kerralla, 20-litraisessa öljykanisterissa on pienempi litrahinta kuin vastaavassa litran tai viiden litran pullossa.

(Artikkeli Biken numerosta 5.2012)