Triumph Thunderbird LT

Triumphin uuden, ison customluokan matkaraudan esittely tapahtui San Diegossa, Kaliforniassa. San Diego ei varsinaisesti ole Biken eikä myöskään Triumphin naapuripitäjä, mutta koeajon paikalle on ehdottomasti syynsä. Hyvät sellaiset. Malli on nimittäin suunnattu nimenomaan Yhdysvaltain moottoripyörämarkkinoille, etenkin niille kuljettajille, jotka ajavat Harleyn FLH-malleja. 
– Emme yritä sysätä Harleyta pois markkinoilta, vaan Thunderbird LT:n tarkoituksena on tarjota varteenotettava vaihtoehto niille, jotka haluavat jotain erilaista, Triumphin tuotepäällikkö Simon Warburton kertoo.
Tavoitteet voivat kuulostaa vaatimattomilta, mutta on muistettava, että Yhdysvaltojen markkinat ovat valtavat. Yksi San Diegon suurimmista kauppiaista myy yksistään tuhat Harleyta vuodessa, ja vaikka Triumph onnistuisi viemään vain muutaman prosentin täysikasvuisten custom cruisereiden markkinaosuudesta, on se silti iso määrä pyöriä. 

Uusi thunderbird LT perustuu suurilta osin tavalliseen Thunderbirdiin, joka esiteltiin 2010. Ilme on tuttu, etenkin 1 699-kuutioisen moottorin valtavan profiilin osalta. Siinä on kuitenkin paljon uutta. 
Runko on uusi ja kehitystyössä huomio on ollut ajettavuudessa ja mukavuudessa. Istuinkorkeus on samat 700 millimetriä kuin tavallisessa Thunderbirdissä, mutta takapään joustomatka on kasvanut 96:stä 107 millimetriin. Se ei ehkä kuulosta paljolta, mutta Harleyn lähimmässä kilpailijassa, Road Kingissä, vastaava on 76 millimetriä.
Lisäksi LT:n satulassa on 20 millimetriä paksumpi pehmustus kuin perusmallissa. Koeajossa vietettiin viitisensataa kilometriä satulassa osittain todella huonoilla teillä, eikä satula missään vaiheessa muuttunut epämukavaksi, vaikka ajoasento painottuukin takapuolelle.
Thunderbird LT on iso pyörä; tankattuna sen paino on 380 kiloa. Painon jaottelu on vaatinut jonkin verran suunnittelua, muttapyörä on kuitenkin tasapainoinen ja vastaa hyvin sekä jalkojen että käsien liikkeisiin nopeudesta riippumatta. Käsiteltävyys on hankalaa oikeastaan vain pyörää talutettaessa. LT kulkee mainiosti ja valittamatta myös matkustajan kanssa. Plussaa tulee lisäksi siitä, että liikkumatilaa on mainiosti molemmille.
Luonne johtuu etenkin matalasta painopisteestä, vaikka Triumph mielellään painottaakin rivikakkosen käytön hyötyä V-twinin sijaan paremman painonjakautumisen vuoksi; LT:n kaltaiset mallit ovat usein takapainoisia. Vakaata ajettavuutta edistävät myös renkaat; takana ja edessä olevat 16-tuumaiset ovat Avonin käsialaa, ja ne ovat maailman ensimmäiset radiaalimalliset valkoreunaiset renkaat.

San Diegosta rullattiin itään kohti vuoristoa. Korkeimmillaan tiet kiemurtelivat 1 500 metrin korkeuteen, josta matka jatkui takaisin alas kohti aavikkoa. Twini veti hyvin, eikä kärsinyt hengitysvaikeuksista edes korkeimmilla reiteillä. Vääntöä oli mainiosti ja vaihteita piti vaihtaa lähinnä moottorijarrutuksen aikaansaamiseksi. Vaihteisto vaatii hieman voimankäyttöä, mutta toimii silti melko tarkasti. Kytkintä on helppo luistattaa ja ruiskukartta toimii erinomaisesti. Moottorin luonne ei kuitenkaan ole kovin kummoinen, eikä siihen tuo apuja sen hiljainen ja vaisu käyntiääni. 
Ajoasento on ryhdikäs ja iso tuulilasi suojaa erinomaisesti. Lisäksi sen saa hetkessä irti ilman työkaluja. Koeajopyörässä oli tavallista korkeampi lisävarustelasi, ja vaikka nopeus oli hetkittäin rajoituksia kovempi, ei 183-senttinen kuljettaja kärsinyt turbulenssista. Tuulilasi on kaiken lisäksi tukeva eikä heilunut koeajossa lainkaan.
San Diegon vuoristoreitit olivat syheröisiä, ja Triumph ohjautui kiltisti jopa tiukimmista mutkista. Maavara on pyörämalliin nähden reilu ja kovemmasta ajosta pitävä voi vaihtaa astinlaudan teräsreunan uuteen. Jousitus on tasapainoinen, ja tien on oltava surkea ennen kuin selässä alkaa tuntua ikävältä.
LT:n ensimmäinen varsinainen heikkous tuli ilmi vasta jarruttaessa. Takajarru oli hyvä ja kevyt käyttää, mutta etujarru oli puolestaan raskas ja valitettavan tehoton. Lisäksi LT kaipaisi päivitettyä ja nopeampaa ABS-järjestelmää sekä paremmin purevia jarrupaloja tehostamaan jarrutusta.
Kokonaisuudessaan Thunderbird LT on raikas tuulahdus luokkaan, jota dominoivat poikittaiset V-twinit. Tekniset hienoudet puuttuvat, mutta niitä ei kaipaa, sillä pyörä on hyvä sellaisenaan. Jos hakusessa on erilainen, mutta esimerkiksi Moto Guzzi California Touringia helpompi pyörä, voi Thunderbird LT olla täydellinen vaihtoehto.

Teksti: Magnus Wallner Kuvat: Triumph

Uusin numero