Tilauksessa toiveikkaasti yksi kirkas ja kaksi himmeämpää

Seistolan kauden ensimmäinen osakilpailuvoitto lipui lauantaina sivu suun vain kolmen sekunnin tähden.

Remes puolestaan joutui tyytymään perjantain supertestin harmillisten tapahtumien jäljiltä katsojan rooliin. Se on varsinkin kotiyleisön edessä taatusti pahinta, mitä äärimmilleen korotetuin panoksin kauden yhteen ehdottomaan kohokohtaan valmistautuneelle ammattilaisurheilijalle voi tapahtua.

Ei liene kovinkaan vaikeaa ymmärtää, kuinka iso pettymys miehen hartioiden välissä myllersi. Eikä toisaalta sitäkään, että Remes ei halunnut ruotia tapahtunutta sen suuremmin julkisuudessa. Virhe, siis ajovirhe on tehty, eikä sitä enää tekemättömäksi saa.

Remes ei ole tunnetusti muutenkaan kaikkein suulaimpia kuljettajia ja varsinkin tässä tilanteessa vaitonaisuus oli perusteltua ja oikeutettua. Ja sitä pitää kunnioittaa.

Viime vuonna samassa luokassa hopeaa maistanut Remes ja pronssia pokannut Seistola lähtivät molemmat tähän kauteen maailmanmestaruus tavoitteenaan.

Siinä mielessä kumpikaan ei menettänyt käytännössä sittenkään mitään lauantaina. Jo Heinolaan tultaessa oli selviö, että Antoine Meo menee eikä meinaa kolmanteen peräkkäiseen mestaruuteen. Nyt hän saa tosin tehdä sen kruisailemalla sunnuntaina.

Remes ja Seistola putosivat mestaruusjunasta jo kauden käynnistäneellä Etelä-Amerikan kiertueella Chilessä ja Argentiinassa. Näin se vain menee. Vanhan mantereen kisoihin jäi jakoon enää himmeämpää arvometallia.

Ja kun kauden kuudella ykkössijalla käyntiin polkaissut Meo on voittanut kaikki tähän mennessä maaliin ajamaansa 11 kisapäivää, niin tittelin suhteen ei kenellekään jää kerrassaan mitään jossiteltavaa.

Tätä taustaa, eli Meon mellastusta vasten hopea ei ole häpeä, eikä pronssikaan. Ja nimenomaan niiden poimimiseen Remeksen ja Seistolan on nyt pistettävä kaikki mahdollinen peliin.

Ei, ei toisena olevan Rodrig Thainin etumatka ole suinkaan vielä liian suuri, mutta sitä on kurottava ehdottomasti mahdollisimman paljon kiinni sunnuntaina Heinolassa.

Lokakuussa Thainin kotikonnuilla ja todennäköisesti liukkaan niljakkaalla nurmipinnalla Ranskan Brignolesissa se on jo tuntuvasti hankalampi toteuttaa.

Suomalaisittain tilanne on muutenkin harvinaisen haastava, sillä vuodesta 1999 lähtien yhtäjaksoisena jatkunut MM-kultaputki on nyt vaarassa katketa.

Christophe Nambotin otti omansa lauantaina E3-luokassa, Meo tekee sen sunnuntaina E1-luokassa ja motocrossin MX3-luokan ex-maailmanmestari Pierre ”Pela” Renet johtaa kaiken kukkuraksi E2-luokkaa 19 pisteen erolla Juha Salmiseen.

Samat miehet muuten keikkuvat ensi viikonvaihteena Peyrat-le-Chateau’ssa jatkuvan Ranskan rajutasoisen mestiksen luokkakärjissä, joten trion huimistelu on ollut tosiaankin kaikkea muuta kuin sattuman kauppaa.

Ikitaistelija Salmisen tilanteen tekee pulmalliseksi myös se, että Renetin ja hänen välistään löytyy edelleen Espanjan Cristobal Guerrero kahdeksan pinnaa kärjestä.

Salminen on tässä tilanteessa paljon vaalijana ja hän tekee taatusti kaiken mahdollisen. Se onkin jo aivan toinen juttu riittääkö se, kun kaudesta on ajamatta enää kolme kisapäivää. Apujakin kaivataan ja katseet kääntyvät lauantain tapaan esisijaisesti tiimikaveri Alex Salviniin.

Ei auta kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta.

Ainakaan Mr. Enduro Salmiselta kukaan ei voi vaatimmalla vaatia enää sen enempää, mitä hän on lajin legendana jo tähän mennessä saavuttanut.

Ja se ei ole muuten ihan vähän!

Uusin numero