26 huhtikuun, 2024
– Ei tästä sähläämisestä voi ketään muuta syyttää. Se menee kyllä puhtaasti omiin nimiin, vahvistaa Seistola.
Maaliskuun alussa 29 vuotta matkamittariinsa pyöräyttänyt Husqvarnan tehdaskuljettaja on Chilessä ja Argentiinassa ajettujen neljän kisapäivän jälkeen pikkuluokassa kahdeksantena.
Hän on jäänyt voitosta voittoon mellastaneesta ranskalaisesta Antoine Meosta 45 ja kakkosena kurvailevasta italialaisesta Simone Albergonista 20 pistettä, eli yhden päivävoiton verran.
– Kaudesta on neljännes takana. Paljon on pinnoja menetetty, mutta toki niitä on yhä paljon jäljelläkin. Nyt lähdetään kisa kisalta pysäyttämään tätä Etelä-Amerikassa alkunsa saanutta lumipalloefektiä, pistämään oma paketti kasaan ja parantamaan suoritusta kisa kisalta pisteitä miettimättä, linjaa Seistola.
”Tein anteeksiantamattoman säätö-
virheen musta tuntuu-fiiliksellä”
Kyyti on kylmää eikä Seistolan tarvitse sanoa ääneen ja erikseen sitä, että unelman, eli mestaruuden toteutuminen edellyttäisi jo vähintään ihmettä. Muut mitalit hopeaa myöten ovat kuitenkin yhä viime vuoden pronssimiehen ulottuvilla.
Se tosin huutaa täysin toisenlaista saldoa, mitä helteisestä ja pölyisestä Etelä-Amerikasta jäi plakkariin: sijoitussarja 6-5-9-9 ei jätä selittelyille sijaa.
Eikä Seistola niihin sorrukaan, päinvastoin. Ruoska sivaltaa armottomasti monessa liemessä parkkiintunutta nahkaa.
– Se tässä ottaa eniten ja niin perkeleesti päähän, että alkukausi on ollut itseltäni näin epäammattimaista toimintaa, vaikka minulle ei ole asetettu ulkopuolelta mitään menestyspaineita. Olen treenannut hyvin, kaikki toiveeni toteuttanut tiimi on tehnyt hyvää työtä ja sitten meikäläinen menee ja tekee ”musta tuntuu”-fiiliksellä niin suuren ja anteeksiantamattoman virheen, jollaista tällä tasolla ei yksinkertaisesti saa enää tehdä.
Tuolla virheellä Seistola viittaa kaiken alkuun, eli Chilen MM-avaukseen.
– Periaatteessa kaiken piti olla pedattu minulle ja niin itsekin ajattelin. Olen ollut aina hyvä tuollaisilla kivikkoisilla, liukkailla ja teknisillä maastokokeilla. Menin kuitenkin muuttamaan juuri ennen kisaa pyörän säätöjä testipätkällä lähinnä jousituksen osalta. Viimeistään nyt on tullut opittua kantapään kautta se, että noin isoja muutoksia ei pidä mennä tekemään viime hetkillä, vaan pitää uskoa ja luottaa siihen, että pyörä on hyvä.
Seistola järjesti itselleen karhunpalveluksen, joka on saattanut toistua muutamaankin otteeseen painajaisissa.
– Eihän se ajo sitten noilla säädöillä lähtenyt. Ajoin jäykästi ja tuli kaatuiltua.
”Pystyin ihan hyvin pistämään
vielä huonommaksi Argentiinassa!”
Rajusta pettymyksestä ja Talcan sananmukaisesti järisyttävistä kokemuksista huolimatta kypärän täytti optimismi jylhien Andien yli Argentiinan San Juaniin siirryttäessä.
Chilen maanjäristys murensi Seistolan hotellihuoneen kaakeleita, mutta itseluottamus ajamiseen ei ollut sittenkään kokenut vielä kuin korkeintaan säröjä.
– Ei minulla ollut mitään paniikkia ennen Argentiinan viikonvaihdetta. Olin iskostanut mieleeni sen, että Chileä huonommin ei voi enää mennä. No, pystyin silti ihan hyvin pistämään vieläkin huonommaksi!
Ja siinä samassa kaaoksessa tuli painettua sitä kuuluisaa paniikkinappulaa.
– Se meni pakonomaiseksi puristamiseksi, kun mielessä pyöri, että se on nyt vain lähdettävä. En ollut enää siinä vaiheessa tilanteen herra ja nyt ollaan sitten missä ollaan.
Seistola kävi nollaamassa alkukauden ja puhaltamassa jo hetken leimunneen epätoivon liekin sammuksiin kotipuolessa. Toivonkipinä ei ole silti suinkaan vielä sammunut – ei sinne päinkään.
– Olen nyt Espanjassa ja lähden täältä kohtapuoliin Italiaan treenaamaan ja palauttelemaan pyörän säätöjä. Kyllä minulla on sanani vielä sanottavana tässä sarjassa, kunhan laitan pisteen tuolle lumipalloefektille ja sähläykselle. Täysillä kyllä varmasti vedetään.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että muuan sisuuntunut Seistola on vapun jäljiltä kova sana kauden kolmantena osakilpailuviikonvaihteena 5.-6. toukokuuta Espanjan Munitibarissa.
