MV Agusta F3 2012

Ei sen näin pitänyt mennä. Tunnelma varikolla on yhtä viileä kuin nolla-asteinen ilma Le Circuit de Paul Ricardin ympärillä, jossa takana on ensimmäiset kierrokset mv Agustan täysin uudella F3:lla. Jokin on pielessä, eikä se ole johdu tunnetulla Mistral-suoralla olevasta jäästä. F3 tuntuu ärhentelevältä ahmalta – hätäiseltä sekä nykivältä ja jokaisessa mutkassa on selkeä päälle/pois-tunne. Polttoaineensyöttö on aivan liian herkkä, kun puikoissa on kömpelö kuljettaja. Vaijeriton Fly-by-Wire välittää tiedot ecu:lle ja kahvan jousi antaa fyysistä vastusta, mutta mekaaninen vaimennus on liian matala, minkä seurauksena jokainen pieni liike laittaa vauhtia välittömästi vastaavaan moottoriin.

F3 on supersportpyörä, josta MV Agustan mukaan löytyy 126 heppaa, punaraja 15 000 kierroksessa ja painoa 173 kiloa kuivana. Sen lähin kilpailija on Triumph Daytona 675, jonka rivikolmosessa on 124 heppaa, puna-alue tulee vastaan 14 500 kierroksessa ja painoa löytyy 162 kiloa kuivana. F3 on MV Agustan ensimmäinen täysin uusi malli 14 vuoteen ja yhtiön tulevaisuus on täysin siitä riippuvainen. Muodoltaan tyyppillinen Agusta näyttää upealta hinnan alhaisena pitävistä kulusäästöistä huolimatta. Hintaa on pidetty kurissa muun muassa maalaamattoman etulokarin, käsittelemättömien pintojen sekä Sachs- ja Marzocchi-jousituksen avulla.

Pyörä on pieni, lähes hento. Kiilamaiset katteet ovat liukkaat, tankki on pelkkä kaistale ja takarunko on heiveröinen. Moottori näyttää mahdottoman suurelta ja takanojaiselta alustaan nähden ja kampikammio jää lähes jalkojen väliin. Satulasta katsottuna pyörä ei tunnu yhtä hontelota kuin Triumph 675 tai kapelta kuin 848, muttei myöskään yhtä leveältä kuin japanilainen 600. Se on jotain näiden kolmen väliltä. Ajoasento ei ole ahdas, mutta luonteeltaan erittäin urheilullinen. Pyörä ei onneksi ole niin kapea, että hieman leveämpivyörätöiset tuntisivat olonsa liian leveäksi.

Erittäin kevyen F3:n kuivapaino on 173 kiloa, mikä on enemmän kuin Triumph 675:n paino, mutta hyvin keskitetyn massan ansiosta eroa ei juurikaan huomaa.

Eteenpäin kumartuessa säästöt käyvät selväksi. Mittaristo näyttää halvalta eikä pyörässä ole ohjausvaimenninta, toisin kuin F4:ssa. MV-teknikolle huonosta kaasutuntumasta huomauttaessa, tämä neuvoo koittamaan Normal-asentoa Sportin sijaan. F3:ssa on useita kartoitusvaihtoehtoja. Rain, Normal sekä Sport ovat valmiiksi asennettuja ja lisäksi on Custom-asento, jossa voi säätää viittä ominaisuutta, muun muassa moottorijarrutusta ja kierrosrajoitinta.

Ero on suuri, tuntuu kuin pyörä olisi vaihtunut toiseen. Tuntuma muuttuu täydelliseksi ja pyörää on helppo hallita. F3 kiihtyy myrskytuulen tavoin shikaanista ulos takasuoralle. Se on todella nopea, taatusti kaikkia muita sport-600-pyöriä nopeampi ja sen ulvonta on ennenkuulumatonta.

F3:n moottori on äärimmäisen lyhytiskuinen ja kierrosmittari nousee aina 15 000 kierrokseen, vaikka teho loppuukin ennen sitä. Haittapuolena on vajaassa 7 000 kierroksessa esiintyvä kuoppa. F3 rakastaa kierroksia. Monien kuljettajien ajotyyliin Daytona 675:n kierrosalue sopii paremmin kadulla ajettaessa ja se on myös nopeampi syheröisillä radoilla. Nopeammilla radoilla F3 pääsee paremmin oikeuksiinsa.

Etuosa toimii hienosti suhteellisen edullisista osista huolimatta. MV:n ohjattavuus jarrutettaessa on henkeäsalpaavaa ja ohjaus on hämmästyttävän kevyt. Vastakkaiseen suuntaan pyörivän kampiakselin sanotaan helpottavan ohjausta pienentämällä moottorin hyrrävoimia. Lyhyellä akselivälillään ja hieman tavallista pidemmällä etujätöllään F3:n geometria on samantyyppinen kuin Daytona 675:ssa.

Lisäksi F3:sta löytyy kuussatasissa harvinainen luistonestojärjestelmä. F4 1 000 RR:stä poiketen se myös toimii. Kylmällä radalla tehokäyrä tasoittuu enemmän ja enemmän mitä kovempaa mutkissa kaasuttaa. Luistoneston tarpeellisuus vaihtelee riippuen siitä, keneltä kysyy. Ilman luistonestoa saavutetaan mahdollisesti parempia kierrosaikoja. Mutta jos tavoitteena on pitää hauskaa, ei hallittuja sladeja parempaa keinoa siihen liene olemassa. Jos luistonesto auttaa sutimisessa samalla tavalla kuin sporttirenkaat sallivat kallistamisen, kunnes jalkatapit osuvat maahan, niin mikäs siinä. mv lupailee vuoden mittaan myös lisää elektronisia apuvälineitä, kuten quickshifterin, launch controlin ja wheelie controlin. Kaikki saa integroitua vakiojärjestelmään.

Muutaman kierroksen jälkeen varikolle palatessa mieliala on korkealla. Nopean F3:n ajettavuus on erinomainen ja pyörä vie 600-luokan aivan uudelle tasolle moottorin suorituskyvyn ja teknisen innovatiivisuuden osalta. Parhaiden modernien sporttipyörien tapaan f3 saa kuljettajan tutkimaan taitojaan ja analysoimaan tekemisiään. Pyörä osoittaa selvästi, jos jokin menee väärin ja auttaa kehittymään paremmaksi kuljettajaksi. Tämä on seuraus siitä, että kehitetään kuljettajaa taitavampi pyörä.

Onko äärimmäinen kusiainen kuitenkaan sitä mitä halutaan, vai ovatko suuret annakkotilausmäärät vain seurausta siitä, että mv Agusta on tehnyt pienemmän pyörän? Oli syy mikä tahansa, F3:lla ja sekä muutaman kuukauden kuluttua myyntiin tulevalla Brutale 675:lla on merkittävä asema yhtiön tulevaisuuden osalta. Kirjoitushetkellä näyttää kuitenkin siltä, että tehdas selviää vaikeuksista. mv Agusta ainakin uskoo vahvasti menestykseensä, mutta mikään ei ole kiveen kirjoitettua.

 (Teksti  Simon  Hargreaves, julkaistu Biken numerossa 5.2012)