24 huhtikuun, 2024
Makkulalla ja Karttialalla oli 18 kierroksen kilpailussa vielä mahdollisuus nousta sarjassa kuudennelle tilalle. Tähtäin asetettiin kuitenkin palkintopallille. Kuudennesta lähtöruudusta startannut kaksikko koki draamaa kuitenkin jo avauskierroksen alussa.
– Pyörä lähti viivalta hyvin, mutta kun piti heittää kakkonen sisään, tuli välivapaa ja jäimme lähtösuoralla hännille, Karttiala kertaa.
Ohitukset ulkokautta
Hämeenlinnalainen Makkula ja Vantaalla asuva vuoden 2008 maailmanmestari Karttiala näyttivät ajotaitonsa heti ensimmäisessä nopeassa mutkassa ja nousivat ulkokaarteessa ohitellen jo seitsemännelle tilalle ja kaksi kierrosta myöhemmin kuudenneksi.
– Olimme Hockin ja Delannoyn kannassa ja kaikki näytti ihan hyvältä. Teimme viidennellä kierroksella nopeimman kierrosajan, vaikka vaihdelaatikon kanssa oli ongelmia joka toisella suoralla, Karttiala kertoo.
Kuudennella kierroksella legendaarisen Le Mansin radan Dunlop-sillan alta kääntyvässä pitkässä ja jyrkässä mutkassa matkaan tuli ylimääräisiä kiemuroita, kun yhtäkkiä koko sivuvaunu alkoi täristä.
– Tuntui, että koko pyörä hajoaa siihen, varsinkin oikealle kääntyvissä mutkissa tärisi ihan hulluna. Nyrkin kokoinen kuminpala oli mennyt pyörimään takavanteen ja jarrun väliin. Parin kierroksen jälkeen se irtosi, mutta edellä ajavat olivat jo suoranmitan päässä.
Yllättävältä kuulostava ongelma on Makkulan ja Karttialan mukaan sivuvaunuluokassa melko yleinen, vaikka yleensä katteiden sisäpuolelle radan pinnasta ja renkaista kertyvät kumipaakut putoavat pikemminkin eturenkaan tietämille.
– Kisoissa radalla olevia kumipalloja täytyy vähän seurata ja katsella, ettei aja niiden päälle. Nyt en kuitenkaan ymmärtänyt mistä on kyse, Petri Makkula taustoittaa.
Potentiaalia oli parempaan
Harri Asumaniemen kanssa viime kaudella MM-sarjassa kahdeksanneksi kurvaillut Makkula kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että suorituskyky on ollut selvästi edellisvuotta parempaa, vaikka keskeytykset ja epäonnistuneet startit verottivat vauhtia niin, että sijoitus pistetaulukossa parani vain yhdellä pykälällä edellisvuoteen nähden.
Parhaimmillaan Makkula ja Karttiala ajoivat MM-osakilpailuissa neljänneksi. Suomessa ja Virossa ajetuissa kansallisten sarjojen kilpailuissa kaksikko sen sijaan otti voiton kotiin joka kerta, kun he radalla vierailivat.
– Miehestäkin täytyy löytää lisää rypistystä ja ensi kesänä treenata paljon, ainoastaan sillä mennään eteenpäin. Ensi kaudella täytyy olla palkintopallilla useampaan kertaan, muuten mennään väärään suuntaan.
Ranskassa nopeimpia olivat englantilaiset Birchallin veljekset, jotka alkukauden vaikeuksien jälkeen ovat olleet täysin ylivoimaisia MM-radoilla. Mestaruuden nappasi koko vuoden tasaisesti kärkisijoituksia napsinut Pekka Päivärinta sveitsiläisparinsa Adolf Hännin kanssa.
