Liikennevakuutuksen laaja korvaavuus tappaa harrastusta

Otin ensiaskeleeni moottoripyöräilyn maailmaan viiden vanhana Yamaha PW50:n puikoissa. On tietenkin mahdotonta sanoa, mitä olisi tapahtunut, jos en tuota minikokoista crossipyörää olisi lapsena saanut, mutta joka tapauksessa se käynnisti tapahtumasarjan, jonka seurauksena istun toimistossani kirjoittamassa tätä pääkirjoitusta. En itse asiassa ole kesätöiden jälkeen työskennellyt minkään muun kuin moottoripyörien tai autojen parissa, ja hyvä niin. Opiskelemani alan duunit vaikuttavat melko tylsiltä.
Vaikka en olisikaan päätynyt työskentelemään moottoripyörien kanssa, ovat moottoripyörät antaneet minulle uskomattoman määrän kokemuksia, muistoja ja ystäviä ympäri maailmaa. Olen myös oppinut uskomattoman määrän erilaisia tietoja ja taitoja moottoripyörien kautta. Erittäin merkittävä on myös moottoripyöräilyn erinomaisuus mielen virkistämiseen. Kummasti murheet unohtuvat, kun pääsee kääntämään kahvaa.
 
En yksinkertaisesti voi kuvitella elämääni ilman moottoripyöriä. Joitakin vuosia sitten minua haastateltiin SMOTO:n puheenjohtajan ominaisuudessa erääseen paikallislehteen. Haastattelun yhteydessä toimittaja kysyi harrastushistoriaani ja sen sekä ammattini kuultuaan veti hihasta kliseisen ”moottoripyöräily kuulostaa olevan sulle elämäntapa.”
Totesin, ettei asia ole niin. Moottoripyöräily on minulle enemmän kuin elämäntapa. Se on koko elämä.
Ja tämä kaikki alkoi siitä kesäisestä päivästä Askolan Vahijärvellä, jolloin hyppäsin ekaa kertaa pikkuisen Yammun puikkoihin. Kokeilu päättyi muuten syvään ojaan.
 
Tällä hetkellä vastaavien pikkucrossien vakuutuksista joutuu maksamaan jopa nelinumeroisia summia vuodessa. En usko hetkeäkään, että vanhempani olisivat kyenneet vastaavia summia juniorin harrastusedellytysten luomisesta maksamaan.
Yksi merkittävä, kilvettömien harrastepelien vakuutushintoja nostava tekijä on liikennevakuutuksen kuljettajanpaikkasuoja, joka on voimassa käytännössä poikkeuksetta myös kilpailuissa – kansainvälisesti ajatellen tilanne Suomessa on varsin erikoinen. Liikennevakuutuslain uudistuksen yhteydessä kuljettajanpaikkasuojaa yritettiin saada poistettua, mutta turhaan. Lisäksi hintoja nostavat liikennevakuutuksen laajaa korvaavuutta härskisti hyväksikäyttävät – anteeksi, erittäin perusteellisesti tutkivat – lääkärit.
Sympatiani ovat täysin niiden motoristinalkujen puolella, joiden vanhemmat joutuvat toteamaan, ettei harrastusta voi aloittaa, koska vakuutusmaksut ovat liian kalliit. Poloiset eivät saa tietää, mistä he paitsi jäävät. Osakiitos tästä liikenne- ja viestintävaliokunnalle, jonka mielestä kansalaiset ovat ilmeisesti niin tyhmiä, etteivät he osaa itse tehdä järkeviä ratkaisuja. 

(Pääkirjoitus Bike 7.16)

Uusin numero