Kawasaki Z 300

Kun uusi A2-pyörien markkina syntyi, sen keskiössä olivat lähinnä sporttipyörät. Kawasaki oli varhain liikkeellä 300-kuutioisen Ninjansa kera, mutta tänä päivänä segmentti on täynnä sellaisia malleja kuin KTM RC 390, Yamaha R3 ja Honda CBR500 R. Paria poikkeusta lukuun ottamatta streetfighterien osuus on kuitenkin ollut pienempi, minkä Kawasaki on nyt hoksannut.
Uusi Z 300, Z 800- ja Z 1000-sisarusten design-piirteitä perinyt pikkuveli, perustuu Ninja 300:aan. Lähes kaikki komponentit on lainattu sporttimallista; erilaista on ainostaan lampun ja ohjaustangon kaltaiset osat.
Moottori on 296-kuutioinen rivikakkonen. Se on kestävä kone, jossa on pitkä kierrosalue ja yläkireä luonne. Silti se on käyttökelpoinen myös pienillä kierroksilla. Tehoa on riittävästi pohjoisen teille, ja käynti on mainio sekä kaupungissa että maanteillä. Moottoritieajoon kaipaisi kuitenkin pidempää kuutosvaihteen välitystä, sillä moottorin kierrokset nousevat satasen tuntivauhdin tienoilla korkeiksi. 
Ääni ei ole erityisen charmantti. Se muistuttaa enemmän ompelukonetta kuin moottoripyörää. Kaikkiaan Z 300 on kuitenkin hiljainen menopeli, ja vaikka kierrosalueen ylätuntumassa on havaittavissa tiettyjä värinöitä, ne jäävät vähäisiksi.
Kuusipykäläinen vaihteisto toimii erinomaisesti. Kytkin puolestaan on heikompi. Se tarttuu vasta todella pitkällä ja luistaa vain lyhyellä matkalla, minkä vuoksi sen annostelu on vaikeaa. 
Jousituksesta vastaavat perinteinen haarukka ja monovaimennin, joiden tehdasasetukset ovat pehmeät ja toimivat monenlaisessa ajossa.  Etujarrun annostelu on aloittelijaystävällisen helppoa, ja tuntuma on pehmeä, mutta maksimaalinen jarruteho vaatii roimasti sormivoimaa. ABS ei ole sammutettavaa mallia, ja asetuksia on vain yksi. 
Kun kyydissä on kaltaiseni 190-senttinen kuski, ajoasento tuo mieleen Honda Monkeyn. Jaloilla on kuitenkin hämmästyttävän paljon tilaa, ja matala istuinkorkeus on varmasti lyhyiden kuljettajien mieleen. 
Rento ergonomia ja ohjaustangon laaja kääntösäde, 35 astetta, tekevät Z 300:sta helpon käsiteltävän. Uuden Z-mallin kotikenttä on kaupunkimiljöö, mutta se on osaava myös mutkaisilla maanteillä – etenkin, jos vaihtelee mielellään vaihteita. Useimpien vastaavien pyörien tapaan tuulensuoja on kuitenkin olematon.
Mittaristo on sekin perintökalu ja sisältää kattavasti tietoa. Siihen kuuluu muun muassa analoginen kierrosmittari, polttoainemittari ja taloudellisen ajon ilmaiseva ECO-symboli. Vaihdenäyttö olisi tervetullut lisä.  
Hallintalaitteet täyttävät tehtävänsä hyvin, ja ne on toteutettu huolellisesti. Valitettavasti jarru- ja kytkinkahvoja ei voi säätää. 

Yksi Z 300:n vaikuttavimmista piirteistä on polttoaineenkulutus. 250 kilometrin jälkeen tankkiin mahtui vain kuusi litraa. Se merkitsee 2,5 litran kulutusta sataa kilometriä kohden! Sporttisemmassa ajossa kulutus nousee neljään litraan, mutta sekin on mainio lukema. 
Z 300 on hyvä vaihtoehto sille, joka hakee ensipyörää ja haluaa streetfighterin. Yhtä hyvin se sopii myös sille, joka haluaa hauskan arkikulkineen – jonka kanssa ei tarvitse vierailla päivittäin bensa-
asemalla! 

Teksti: Jonathan Balsvik Kuvat: Magnus Wallner

Uusin numero