Kawasaki Ninja H2

Neljä sylinteriä, tuhat kuutiota, 210 hevosvoimaa ja 140 newtonmetrin vääntö. Jos katsotaan vain numeroita, kuvaus sopii mihin tahansa tämän päivän superbikeen. Kompressoriahdettu moottori saa kuitenkin kulmat kohoamaan hämmästyksestä.
Qatar ja Losailin moottorirata. Yli viiden kilometrin mittaisella radalla on leveät ulosajoalueet ja yli kilometrin pituinen suora. Puitteet ovat otolliset tämänlaisen moottoripyörän koeajamiseen. Qatarissa aurinko ja lämpö ovat peruselementtejä, mikä entisestään vahvistaa onnistuneen esittelyn mahdollisuuksia.
KHI, Kawasaki Heavy Industries, yritysrypäs Ninja H2:n takana, on hyödyntänyt konsernin kaiken teknisen osaamisen mallin kehitystyössä. Projekti sai alkunsa seitsemän vuotta sitten hulluna ideana, joka sittemmin konkretisoitui oikeaksi pyöräksi. Kawasaki halusi rakentaa ainutlaatuisella tekniikalla varustetun pyörän, jollaista kukaan ei vielä ollut rakentanut – vain näyttääkseen pystyvänsä siihen. Työssä aiottiin hyödyntää konsernin eri yhtiöiden osaamista, ja esimerkiksi ahdin on KHI Gasturbine & Machinery Companyn käsialaa. Myös KHI Aerospace Companylla on ollut sormensa pelissä pyörän muotoilun ja aerodynamiikan kehittämisessä.

Kun Kawasaki-väen pitkä esittely viimein päättyy ja pääsen nousemaan pyörän kyytiin, olen hieman hermostunut. Silmään läpi mittariston ja tunnustelen hallintalaitteita. Yritän muistella, mitä lehdistöesittelyssä puhuttiin. 
Painan starttinappulaa, ja moottori hyrähtää käyntiin. Se on hiljainen. Ei ollenkaan sellainen, kuin olin odottanut. Pyörän suorituskyvyn ja kaikkien innovatiivisten ratkaisujen pohjalta korviini oli muodostunut kuviteltu äänimaailma, jota todellisuus ei alkuunkaan vastannut. Äänikokemuksen maltillisuuden takana ovat tietysti jättikokoinen äänenvaimennin, jonka takana puolestaan ovat tiukentuneet ääni- ja ympäristövaatimukset.
Laitan ykkösvaihteen silmään ja ajan radalle. Vaihdan kakkoselle, kaasutan, vaihdan kolmoselle ja väännän kaasun auki. H2 vastaa kovalla kiihdytyksellä, aivan niin kuin sporttipyörän kuuluukin. Kun lähestyn ensimmäistä mutkaa ja vapautan kaasun aloittaakseni jarrutuksen, kuulen äänen. Viserrys. Aivan kuin lintu. Jarrutan, vaihdan vaihteen kakkoselle, ajan läpi mutkasta ja suuntaan kohti seuraavaa. Viserrys kuuluu taas. Kompressori päästää sirkuttavan äänen, kun se pyörii huippukierroksilla ja sitten muuttaa nopeasti pyörimisnopeutta. Jännittävä ja odottamaton ääni, jonka tekemä vaikutus säilyi läpi koko koeajon.
Rataan tottuminen ja jyvälle pääseminen vie pari kierrosta, mutta vauhti kasvaa koko ajan. Kawasaki H2 on juonessa mukana ja tekee niin kuin käsketään. 
Kawasaki ilmoittaa pyörän painoksi 238 kiloa, joka on sportiksi paljon, mutta ajossa malli ei tunnu lainkaan raskaalta. Tietysti kovissa jarrutuksissa kuljettaja saattaa tuntea, että pysäytettävänä on totuttua enemmän massaa, mutta Brembon tehokkaat jarrut ottavat homman hienosti haltuunsa. Lisäksi alusta ja pyörän tasapaino loihtivat painontunteen kadoksiin.

Ninja H2 ohjautuu mutkiin hienosti, ja linjan muuttaminen onnistuu tarvittaessa vaikka keskellä mutkaa. Pyörä seuraa kuljettajan jokaista vihjettä. Kiihdyttäminen ulos mutkista ei sekään ole ongelma. Vakaan ja nopean pyörän ohjaustanko ei osoita pienintäkään hermostuneisuuden merkkiä. 
Kun moottoreita viritetään esimerkiksi asentamalla jälkikäteen mekaaninen ahdin tai turbo, kaasuvasteella on yleensä tapana hidastua. H2:ssakin siitä saattoi havaita pieniä viitteitä, mutta sillä ei ole suurta tai häiritsevää vaikutusta ajamiseen. Kawasaki kertoo saaneensa pitkäkestoisen kehitystyön tuloksena nivottua moottorin ja kompressorin pelaamaan saumattomasti yhteen.
Ajaessamme ajovalojen loisteessa illan hämärässä katson tarkemmin mittaristoa ja panen merkille tuikean punaisen kierroslukumittarin. Kierroslukumittarin perinteinen neula sytyttää numeroihin punaisen valon sitä mukaa kun kierrokset nousevat. Lisäksi huomaan, että yksi mittareista ilmoittaa kompressorin ahtopaineen. Siistiä. Ei ehkä se, mihin huomio ensimmäisenä kiinnittyy, kun vääntelee kaasukahvaa kilparadalla Qatarissa, mutta silti. Toinen hieno toiminto on mahdollisuus kytkeä moottorijarru pois käytöstä. Asetuksista voidaan säätää moottorin osuutta jarrutuksissa.
Kawasaki on onnistunut täyttämään odotukset. Valmistaja on luonut ahdetun ja hyvin toimivalla tekniikalla varustetun moottoripyörän. Ai niin, saimme kokeilla myös H2R-rataversiota. Siitä voit lukea Biken seuraavassa numerossa.

Teksti: Christer Miinin Kuvat: Kawasaki

Uusin numero