Jaakon myyminen harmitti

On 1980—luvun alkupuoli. Olen keravalainen nuorimies, joka on todella kiinnostunut moottoripyöristä. Erityistä kiinnostusta herättää Keravan kaduilla liikkuva tonninen Kawasaki. Kaikkien alan harrastajien ihmeeksi Kawasaki on ajossa myös talvella. Siihen on asennettu nastarenkaat ja matka saattaa jatkua. Opin tuntemaan myöhemmin Kawasakin omistajan, hän on Mauri ”Emppu” Törmä. Puhun hänestä vain Emppuna, koska suuri yleisö tuntee nimenomaan nimen Emppu. Emppu Törmä ajoi 1990-2000-luvun vaihteessa erittäin menetyksellisesti roadracingiä ja moni muistaa hänet siitä.
Jaakko

Emppu osti Jaakon Bengt ”Hiko” Haikolan moottoripyöräliikkeestä Helsingin Kalevankadulta. Hiko ei olisi Hiko, ellei tämänkin pyörän luovutuksessa olisi ollut ongelmia:

– Hikolla oli Sumekolle laskut pystyssä, eikä Sumeko luonnollisesti antanut Jaakon papereita. En meinannut saada rekisteröityä sitä, muistelee Emppu.
Z 1000 J saatiin lopulta rekisteröityä juuri juhannukseksi 1981.  Siitä alkoi mielenkiintoinen, lähes elämän mittainen matka. Vaihtoon mennyt Honda CB 900 tuntui valjulta peliltä verrattuna Jaakkoon. Emppu nautti Kawasakin tarjoamista kilometreistä niin kovin, että syksyn saavuttua ei malttanut lopettaa ajamista.

– Hankin Jaakkoon nastarenkaat jostain liikkeestä Tampereelta. Nastarenkaat eivät sopineet Kawasakiin millään tavoin. Se veteli ja vatuloi aivan joka suuntaan. Kerta kaikkiaan se oli nastarenkaille aivan liian painava peli. Kaiken lisäksi sen rungon hitsaussaumat ruostuivat talven aikana. Talviajo ei ollut lopulta mikään fiksu ajatus, muistelee Emppu vanhoja aikoja.

Emppu ajoi Jaakolla kolme ajokautta. Mittariin tuli kilometrejä sinä aikana noin 40 000 kilometriä. Sitten Jaakko oli aika vaihtaa uuteen pyörään. Talliin tuli Kawasaki Z 1000 R Eddie Lawson replica.
Minna

Empulla vaihtuivat tuosta lähtien pyörät muutaman vuoden välein. Yhteinen tekijä niille oli se, että ne olivat Kawasakeja, vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Silloin tällöin kävi mielessä, että missä Jaakko luuraa? Lopulta Empun vaimo Minna Törmä selvitti Jaakon olinpaikan ja tiedusteli olisiko Jaakko mahdollisesti kaupan. Saatuaan myöntävän vastauksen, Kawasakia lähdettiin ostamaan Paltamosta saakka.

– Jaakon kunto ei ihan vastannut ex-omistajan puhelimessa antamaa positiivista kuvausta ”kyllä sen ihan halliin ajoin pari vuotta sitten, eikä siinä silloin mitään kummempaa ollut…”. Mutta ainahan sitä yllätyksiä tulee, kun rupeaa vanhaa kumppaniaan tarkemmin tutkimaan, kertoo Minna.
Kawasaki noudettiin kotitalliin ja heti saapumisen jälkeen Emppu aloitti mittavat huoltotyöt. Eli koko pyörä purettiin aivan palasiksi. Tarkoitus oli inventoida Kawasakin vaatimat toimenpiteet. Jaakko oli saanut melkoisesti siipeensä matkan varrella. Muun muassa takahaarukassa oli pieni repeämä, joka on syntynyt ketjujen katkeamisen vuoksi. Sivutila ei riitä, jos tässä luetellaan kaikki toimenpiteet, mitä Jaakolle on viime talven aikana tehty. Sanotaan vain, että koko pyörä on käyty läpi, maalausta lukuun ottamatta.
Koeajolle

Allekirjoittaneelle tuli mahdollisuus koeajaa legendaarista Jaakkoa. Starttinapin painalluksen jälkeen jää odottamaan Kawasakeille tyypillistä kovaa metallista moottorin raksutusta. Sellaista raakaa käyntiääntä. Mutta mitä ihmettä – Empun Kawasaki on täysin hiljainen. Moottori käy joutokäyntiä sivistyneen hiljaa. Aivan kuin kyseessä olisi vanha Honda.

– Aika paljon tuon moottorin kanssa sai tehdä töitä, mutta eikö käykin hienosti, kuin kello, Emppu summaa.
Liikkeelle lähtö paljastaa Kawasakin olevan, tämän päivän mittapuun mukaan, melkoisen pieni moottoripyörä. Näin se aika kultaa muistot. Ajoasento on erittäin pysty. Jos tämä oli aikoinaan Superbike-aihio, niin nyt se vastaa matkamoottoripyörää. Superbike-ajoista muistuttaa erittäin hyvät ja herkät jarrut. Etujousitus on tukeva ja sen kantaa kuormaa mainiosti. Sisäänmenovaimennuksia on yllättävän hienosti. Takajousitus on mallia stereoperä ja sekin toimii hienosti. Istuin on leveä ja melko pehmeä. Mittaristo on analoginen ja näin ollen selkeä.
Moottori vastaa kaasuun hienosti. Vaihteisto on kevytkäyttöinen. Kaiken kaikkiaan moottori on hieno pakkaus ja Emppu on tehnyt hyvää työtä sen korjatessaan.

On hieno asia, että Minna etsi miehensä vanhan pyörän. Emppu on saanut talvi-illoiksi tekemistä, kun on korjannut Kawasakin etulampusta takalamppuun. Ensi talvena on sitten aika mahdollisesti entisöidä Jaakon ulkonäkö. Nyt se on vielä aika kulahtanut. Toisaalta, Emppu on ajanut Jaakolla alkukesän aikana jo tuhansia kilometrejä, joten kulumajälkiä syntyy luonnollisesti lisää.