Indian Roadmaster / Moto Guzzi California Touring SE

Sitähän sanotaan, että Amerikassa kaikki on suurempaa. Näin on ainakin tämän parivertailun pyörien kohdalla. Ajettavana ovat nimittäin kookkaat pitkän matkan cruiserit ja samalla saadaan myös vertailla amerikkalaisen ja eurooppalaisen touring-filosofian välillä löytyviä eroja. Parivertailun molemmat pyörät edustavat valmistajansa malliston huippua ja ovat malleina tuoreita: Indian Roadmaster esiteltiin vuosimallina 2015 ja Moto Guzzi California 1400 Touring sai ensi-iltansa viime vuonna.  
Amerikkaa edustaa Indian Roadmaster, jonka sukulaisuussuhde merkin Chieftain-baggeriin on ilmeinen. Mielenkiintoista kyllä, Indianin mukaan jo viime vuonna esitelty Chieftain on käytännössä riisuttu Roadmaster, eli malli on ollut jo pitkään esittelyvalmiina.  
Valtavan kokoinen Roadmaster on vakuuttava ilmestys. Art deco -henkinen muotoilu tuo mieleen menneiden vuosien veturit ja upeita yksityiskohtia on niin runsaasti, ettei oikein tiedä, mihin katseensa kohdistaisi. V2-moottorista löytyy iskutilavuutta keskiverron perheauton verran, tavaratila riittänee useimpien muuttotarpeisiin, upea istuin näyttää erittäin houkuttelevalta ja kahvojen valtava nappulamäärä kielii kattavasta varustelusta. Massiivista on myös paino, toisena kuljettajana ollut Tuomo laskeskeli pyörän painavan reilut 350 kiloa enemmän kuin kuljettajansa. 
Eurooppaa ja erityisesti italialaista intohimoa löytyy yllin kyllin Moto Guzzi California Touringista, tarkemmin sen SE-versiosta. Kyseessä on valmistajan ensimmäinen täysin uusi malli todella pitkään aikaan. Mallin tuoreudesta huolimatta Moto Guzzilla on pidetty huolta siitä, että yhteys alkuperäiseen poliisimalliin, 70-luvun Californiaan, on ilmeinen. 
Vaikka objektiivisesti ajatellen Californiasta löytyykin kaikki tarpeellinen varustelu – pikkuauton moottorin kokoinen pitkittäinen V2 valittavin ajoasetuksin, luistonesto, ABS-jarrut, reilun kokoiset sivulaukut – näyttää pyörä Inkkarin vieressä jokseenkin vaatimattomalta. Moto Guzzin fokus on siis eri. Vaikka Guzzeja ei ole enää aikoihin kilparadoilla näkynyt, yhdistetään merkki edelleen erittäin voimakkaasti kilpailemiseen, ja sitä henkii myös California Touring. 
Parivertailun aikana ajoimme pyörillä mahdollisimman kattavasti erilaisia eteläsuomalaisia teitä – hiekasta moottoritiehen – noin kuudensadan kilometrin verran. Erittäin vaihteleva keli oli kuin touring-pyörien ajamiseen tilattu. 

Indianin varustelusta on vaikea keksiä ainakaan merkittäviä puutteita. Ajotietokone, stereot, sähkösäätöinen tuulilasi, lämmitettävät kahvat ja istuimet, vakionopeudensäädin ja valtavat, kauko-ohjatulla lukituksella varustetut laukut. Normaalikäytössä erittäin kätevä on myös avaimeton käynnistys, mutta testatessa se aiheuttaa joskus harmaita hiuksia ”avaimen” unohtuessa toisen pyörän kuljettajan taskuun. Ajamamme pyörä on lisävarusteltu Jekill & Hyde -äänenvaimentimilla (2 604 euroa), joiden äänitasoa voi muuttaa kuljettajan mielen mukaan. 
Satulaan istuttaessa ison pyörän kompakti kuljettajan paikka yllättää. Ohjaustanko tulee varsin lähelle kuljettajaa ja satula on matala. Ahtaaksi ergonomiaa ei kuitenkaan voi moittia. Kovin pienille kuljettajille Indiania ei selvästikään ole tehty, ja itseäni huomattavasti pienemmällä Tuomolla on alkuun hieman pohtimista, kuinka jättilaisen kanssa tulee juttuun. Tuulilasin heijastelu harmittaa muutoin niin laadukkaan tuntuisessa ja loppuun asti mietityssä moottoripyörässä.  
Moottori käy tyhjää hieman väristen, ja värinät säilyvät myös liikkeelle lähdettäessä. Värinä ei kuitenkaan ole millään muotoa ärsyttävää, pikemminkin tarkkaan harkittua fiiliksen nostattamista. Suuri massa todellakin tuntuu hitaassa ajossa ja edellyttää kuljettajalta tarkkuutta ja kokemusta. Sen sijaan maantienopeuksissa ajaminen tuntuu suorastaan majesteettiselta – tämän laivan kurssia eivät aivan pienet ulkoiset häiriötekijät muutakaan! 
Uskomattomaan mukavuuteen, vakauteen ja suureen massaan nähden Indian on mutkateille siirryttäessä yllättävän hauska ja ketterä kumppani. Se etenee väännöllään eleettömästi ja kuljettajan niin toivoessa suunta muuttuu kevyesti ja  ilman protestointeja. Kun Indianiin vain oppii luottamaan, kykenee sillä ajamaan varsin reipasta vauhtia syheröisilläkin teillä. Ainoa kovassa vauhdissa häiritsevä asia on keulan lievä epävakaus töyssyissä, mutta pyörän käyttötarkoitus huomioiden se annettakoon anteeksi. 
Sen sijaan käyttötarkoitus huomioiden valitettavaa on se, että kyytiläisen kanssa ajettaessa Roadmaster muuttuu kuin taikaiskusta puolta painavammaksi ja ajaminen vaatii todella suurta keskittymistä. Kyytiläisellä on toki mainiot oltavat, eikä katelasikaan aiheuta häiritseviä pyörteitä kuljettajan taakse. 

Moto Guzzi yllättää erityisesti kahdessa asiassa. Luonteeltaan se on isoksi touringpyöräksi varsin sporttinen, ja sen kuljettajan paikalla on huomattavasti Roadmasteria rennommat ja tilavammat oltavat.  
Myös Moto Guzzi värisee hieman niin tyhjäkäynnillä kuin ajettaessakin, mutta Indianin tavoin värinät ovat lähinnä positiivishenkisiä. Vaikka 350-kiloinen Guzzikaan ei ole mikään keijukainen, on sen käsittely Indianiin verrattuna todella helppoa myös hitaassa ajossa. Todellinen riemu kuitenkin alkaa, kun pyörällä lähtee liikkeelle. 
Moto Guzzin 1380-kuutioinen moottori on luonteeltaan erittäin hauska ja yllyttää jopa pieneen räppäilyyn. Moottorinohjaukselle on kolme asetusta, joista ripein tuntuu hieman tarpeettoman herkältä ja sadeasetus puolestaan liian rauhalliselta, joten miellyttävimmäksi valikoituu niiden välistä löytyvä Tourismo, joka ei sekään tee pyörästä lainkaan vätysmäistä, kaikkea muuta! Kun Indianilla ajaa mieluusti mutkatielläkin yhdellä vaihteella nautiskellen, saa Guzzin kuljettajan kasvoille leveimmän hymyn, kun kierrokset pyrkii pitämään punarajan tuntumassa – toki rauhallinenkin cruisailu on nautinnollista.  
Myös ajettavuudeltaan California on mainio, suunnanmuutokset ovat ripeitä ja tarkkoja. Urheilullista vaikutelmaa täydentävät erinomaiset Brembon jarrut, asiallinen alusta ja varsin kohtuulliset kallistusvarat. Jousitus tuntuu tietyissä tilanteissa hieman pintakovalta, mutta toisaalta se ottaa isotkin epätasaisuudet vastaan mukisematta ja ilman kompromisseja kuljettajan mukavuuteen. Monet cruiser-valmistajat voisivatkin ottaa mallia Californiasta. 
Tien suoristuessa Moto Guzzi jää mukavuuden osalta auttamatta kakkoseksi. Jälleen, kun arvioidaan objektiivisesti, on tuulilasin tarjoama suoja aivan hyvä, mutta Indianin suvereenin katteen ei voi antaa olla vaikuttamatta arvioon. Toisaalta, Moto Guzzissa pääsee kokemaan ympäristön hieman suodattamattomammassa muodossaan, ja sitähän monet moottoripyöräilyssä arvostavat. 
Moottoritiellä ajettaessa negatiivisena seikkana muiden ajoneuvojen turbulenssi tuntuu ravistelevan Guzzia kovasti. Sen sijaan kaksi päällä ajettaessa California vie pelin selvin numeroin, sillä kyytiläistä tuskin huomaa, ja vaikka takapenkki on Indianin vastaavaa askeettisempi, istuu sielläkin aivan mielellään. 
Pyörän hintaan kuuluvat sivulaukut ovat asiallisen kokoiset, ja riittänevät useimpien tarpeisiin. Jos tila ei kuitenkaan riitä, saa pyörään lisävarusteena ison selkänojallisen takalaukun.  

Tällä kertaa parivertailussa olivat paitsi Euroopan ja Yhdysvaltojen isoimmat touringcruiserit, myös erot matkamoottoripyöräilyn filosofiassa. Indianin voi kiteyttää yhdellä sanalla: ”mukavuus” on alleviivattu kaikissa Roadmasterin ominaisuuksissa, eikä sen suhteen ole tehty minkäänlaisia kompromisseja. On selvää, että kaikkia pyörän ominaisuuksia kehitettäessä ensisijainen pyrkimys on ollut mukavuuden maksimointi.      
Moto Guzzin kiteyttämiseen ei tarvita edes sanaa. Kaksi kirjainta, nimittäin GT, riittävät. Kirjainyhdistelmällä tarkoitetaan mukavaa ja urheilullista luksusajoneuvoa, joka sopii pitkien matkojen taittamiseen ja Moto Guzzi on juuri sellainen. 
Tämän parivertailun voittajan julistaminen ei siis ole helppo tehtävä. Molemmat ovat erittäin eteviä siinä, mitä ne yrittävät. Moto Guzzin hinta on reilut 25 000 euroa, mikä tuntuu pyörään nähden täysin järkevältä. Roadmaster puolestaan maksaa yli 40 000 euroa, ja aivan yhtä varmasti kuin California, on myös Indian hintansa jokaisen euron arvoinen. Päätös on jokaisen tehtävä henkilökohtaisten lähtökohtien ja mieltymysten perusteella.
 
 

Uusin numero