Husqvarna Nuda / Ducati Hypermotard SP

Ilkeät kielet yrittävät väsymättä vakuuttaa ympäristöään moottoripyöräilyharrastuksen vaarallisuudesta. Biken henkilökunta ja muut moottoripyörien kanssa työskentelevät eivät tietenkään koskaan hyväksyisi sellaista yleistystä, mutta totuus on kuitenkin se, ettei järkevä välttämättä ole ensimmäinen mieleen tuleva sana, kun on moottoripyöristä kyse. Tämä pätee sattumalta melko hyvin tämän parivertailun malleihin. Kaksikon tärkein tehtävä on nimittäin hauskuuttaminen. Polttoaineenkulutus, touringominaisuudet ja mukavuus eivät kuitenkaan ole parhaasta päästä. Kilpailukykyisiä motardeja muistuttavat ja niihin perustuvat mallit tekevät tuloaan markkinoille. Etenkin eurooppalaiset valmistajat panostavat aktiivisille kuljettajille suunnattujen reippaiden mallien tuotantoon.
Ei ole kuin ajan kysymys kun japanilaiset tulevat perässä. Eikä ihmekään, sillä katumoto yhdistää täydellisesti kahden maailman parhaita puolia. Se on monitaituri, joka hoitaa ratapäivät kunnialla, mutta joka myös omaa paljon erinomaisia arkiominaisuuksia.
KTM:n toimitusjohtajan, Stefan Piererin, ostama Husqvarna ilmoitti kauppojen jälkeen lopettavansa katumallien tuotannon. Tämä parivertailu onkin viimeinen kohtalokas taistelu Nudan ja uuden Ducati Hypermotard SP:n välillä.

Valistunut motoristi voi ihmetellä miksei parivertailuun tasapuolisuuden nimissä valittu Nuda 900 R:ää. Se oli alkuperäinen tarkoitus, mutta asiat eivät aina mene suunnitelmien mukaan, joten tällä kertaa oli tyydyttävä vakiomalliin, sillä maahantuojalla ei ollut muuta tarjolla.
Vuonna 2012 esitelty Nuda 900 kehitettiin sen vuoksi, että silloinen omistaja, saksalainen BMW:n halusi tuoda valikoimaansa enemmän katupyöriä.
Teknisiä muutoksia ei ole tapahtunut. Pyörässä on yhä sama vanha 898-kuutioinen rivikakkonen, joka tuottaa 105 hevosvoimaa. Sekä moottori että runko ovat peräisin BMW:stä, mutta moottorissa on sata kuutiota enemmän kuin alkuperäisessä. Teräsputkirunko on tuttu F 800 GS:stä, mutta sitä on lyhennetty 50 millimetrin verran. Joustomatka on myös lyhyempi; 180 millimetriä edessä ja 210 takana. Vakioversion hinta ilman ABS:ää on 12 995 euroa, kun Öhlinsin takavaimentimella ja Brembon monoblockilla varustettu R-versio maksaa 14 990 euroa. ABS-mallit maksavat parisen tuhatta enemmän. Testipyörä on vuodelta 2012, eikä siinä ole ABS-järjestelmää.

Vastustajaksi valikoitui vuoden 2013 uutuuspyörä, Ducati Hypermotard SP, joka on huomattavasti vakiomallia ylellisempi. SP-mallissa on muun muassa Öhlinsin ST 46 -vaimennin, paineistettu Marzocchin haarukka ja ABS-järjestelmällä varustetut Brembon monoblockit. Mausteena on reippaasti hiilikuitua, Marchesinin vanteet, säädettävä luistonesto, Corse-väritys sekä 821-kuutioinen ja 110-hevosvoimainen Testastretta V-twini.
Kaikki tämä saa Hypermotardin näyttämään selkeältä voittajalta. Rahaa saa kuitenkin myös pulittaa enemmän, lompakko kaventuu nimittäin 20 716 eurolla. Vakioversion hinta on maltillisemmat 16 220 euroa.

Parivertailu jaettiin kahteen osaan. Ensimmäinen osa ajettiin Norjan pisimmällä mikroautoradalla. Rudskogen on 1 200 metriä pitkä rata, jossa on yksitoista mutkaa. Toisin sanoen täydelliset olosuhteet jarrujen ja alustan testaamiseen. Toisessa osassa koeteltiin pyörien katuominaisuuksia.  näitä pyöriä ajetaan yleensä lähinnä maantiellä ja kaupungissa, missä sadasosasekunneilla ei juurikaan ole merkitystä.
Nuda on erikoinen kaveri, jossa on persoonallisia muotoiluratkaisuja. Huomio kiinnittyy mallille luonteenomaiseen etulokasuojaan. Ensivaikutelmaa leimaa myös Leo Vincen avoin lisävarustevaimennin, jonka äänistä Hypermotard SP voi vain haaveilla. Radalla käy pian selväksi, että pyörän kiihtyvyys hyötyisi R-mallin pienemmästä eturattaasta. Vauhti ei nimittäin vedä vertoja äänille, eikä eturengas ole yhtä kevyt mutkissa kuin Hypermotardissa.
Moottori on puolestaan heti mukana kikkailumeiningissä. Sen luonne on kuitenkin kova ja tehoa lähtee lähinnä yläkierroksilla. Mikroautorata tiukkoine mutkineen ei olekaan tämän mallin suosikkipaikka, vaan se viihtyy paremmin maantien soljuvissa mutkissa. Testikuljettaja Kenneth huomasi pian, että pyörä pitää keulimisesta. Vaihteisto on heti leikissä mukana, ja vaikkei kytkin olekaan silkkisimmästä päästä, hoitaa se hommansa valittamatta.
Suhteellisen korkean Nudan istuinkorkeus on 870 millimetriä. Pyörän litteällä satulalla on kuitenkin heti kotoisa olo allekirjoittaneen 180-senttisestä varresta huolimatta. Ohjaamon mittarit ja näytöt ovat helppolukuisia ja liikennettä pystyy seuraamaan hyvin. Keskellä on kierrosmittari ja sen reunassa vaihdenäyttö. Vasemmalla puolella on tarvittavat varoitusvalot ja oikealla on ajotietokone.
Nuda painaa ajovalmiina 196 kiloa, kaksi enemmän kuin Hypermotard SP. Painoeroa ei näin ollen oikeastaan ole, mutta ajossa Nuda tuntuu huomattavasti vastustajaansa painavammalta.
Mikä onkaan Hypermotard SP:n laita? Jos pitää italialaisista kaunottarista, on Hypermotardin suosio taattu. Se on hyvin suunniteltu, sofistikoitunut pyörä, joka samalla säteilee tiettyä pirullisuutta. Ducatissa on vastustajastaan poiketen vakiopakojärjestelmä, joka tuntuu Husqvarnaan nähden hieman hiljaiselta. Puute on helppo korjata Termignonin slip-onilla.
Hypermotard on molemmille testikuljettajille uusi tuttavauus, ja se hoitaa hommansa heti ensihetkestä lähtien. Moottori on yhteistyönhaluinen ja tehoa on helppo säädellä. Jarrutkin toimivat erinomaisesti, vaikka kaasukahvaa tulisikin käännettyä liian kovaa. Alusta kääntyy vikkelästi ja Pirellin Supercorsa-renkaat suorastaan imeytyvät rataan kiinni, kunhan ne saavuttavat toimintalämpötilan. Kumien lisäksi myös jousitus ansaitsee kiitosta. Moottori reagoi pienimpäänkin vinkkiin ja visiirin takana kiiltää leveä virne. Racing-, Sport- ja Rain-asetuksien ansiosta pyörän luonnetta voi muokata. Sekä kahdeksanportainen luistonesto että kolmiportainen ABS on poiskytkettävä.
Lyhyehkölle kuljettajalle 890-millimetrinen istuinkorkeus on liian korkean rajoilla, mutta satulassa istuessa olo on kuninkaallinen. Ainakin alle 120 kilometrin tuntinopeuden, sillä tuulensuoja on suorastaan mitätön.

Hypermotard SP:n päihittäminen ei olisi helppoa, se oli selvää jo ennen koeajoa. Borgo Panigalen ylellinen italialainen tuo kilpaan teknisen täysosuman, jolle edes Husqvarna R-malli ei vetäisi vertoja.
Nuda 900 ei kuitenkaan ole mikään huono pyörä, sillä se on käyttötarkoitukseensa ja hintaansa nähden erittäin viihdyttävä malli. Se ei pääse loistamaan lyhyellä mikroautoradalla, eikä komponentit ole hienostuneimmasta päästä, mutta Husse on pullollaan lapsenomaisen hauskoja ajo-ominaisuuksia. Tulee suorastaan suru puseroon, kun ajattelee, että meneillään on mallin viimeinen tuotantovuosi. Positiivinen puoli on se, että pyöriä saa edulliseen hintaan, kun jälleenmyyjät ovat alkaneet tyhjentää varastojaan.
Hypermotard SP ei ole erityisen järkevä tai aloittelijaystävällinen pyörä. Sitä ei myöskään voi kehua edulliseksi, mutta sitä hauskempaa pyörää on vaikea löytää. Pienimmätkin kauppareissut tai arkiajelut saavat aikaan vastarakastumisen tunteeseen verrattavaa mielihyvää.
Nyt sitten vain järkevät ajatukset sivuun, sillä vaikka liki 21 tuhannen euron hinta viiltää melkoisen loven lompakkoon, on pyörän tuottama ilo korvaamaton. Ei muuta kuin kokeilemaan!

Teksti: Eskil Bjørshol Kuvat: Kenneth johannessen/Stein Jensen

Uusin numero