26 huhtikuun, 2024
Menneen kauden päätteeksi BMW ilmoitti korvaavansa F 650 GS-mallin uudella F 700 GS:llä. Ennen talven tuloa Bike selvitti, mihin uudesta mallista on vertaamalla sitä järkevään Suzuki DL 650 V-Stromiin. BMW:n päätös tehdä muutoksia juuri kyseiseen luokkaan juontaa juurensa selkeään tarpeeseen. Suurten ja pienten seikkailupyörien suosio kasvaa jatkuvasti, ja monet aikaisemmin sporttipyörää ajaneet ovat huomanneet, että pienemmillä ja monipuolisemmilla pyörillä voi myös pitää hauskaa. Ei tarvitse kuin vilkaista myyntitilastoja, joista näkee, että allroadluokalla menee hyvin. Mitä on tapahtunut, kun F 650 GS on muuttunut F 700 GS:ksi? Kyse ei ainakaan ole sylinteritilavuuden kasvusta, sillä koko on yllättäen yhä 798 kuutiota.
Uusi 700-malli on saanut enemmän hevosvoimia edeltäjäänsä verrattuna, ja maksimiteho on nyt 75 hevosvoimaa. Vääntö on kasvanut kahden yksikön verran hallittavaan 77 newtonmetriin. Huippuvääntö saavutetaan aikaisempaa myöhemmin 5 300 kierroksessa, edeltäjän 4 500 kierrokseen verrattuna. Pidempi kierrosalue ei koskaan ole haitaksi, ainakaan kyseisessä luokassa. Pienet muutokset ovat mahdollistaneet viisi kilometriä tunnissa nopeamman huippunopeuden, ainakin paperilla. Huippunopeuden pitäisi olla jopa 192 kilometriä tunnissa, mutta syksyisen kosteilla teillä sitä oli vaikea testata.
Teoria ja käytäntö eivät kuitenkaan aina mene yksiin, ja F 700GS tuntuu hieman terävämmältä kuin mitä numerot antavat ymmärtää.
Vaste on selkeämpi, ja uusi malli on edeltäjään aikuisempi. Molemmat mallit pitävät tosin nopeasta temposta, ja DL 650 V-Stromiin verrattuna F 700 GS on astetta nopeammin ohjautuva ja herkempi reippaassa ajossa. Vakaus on hyvä ja jousitus on mukautuva myös kovassa vauhdissa.
V-Strom on pehmeämpi sekä palautteessaan kuljettajalle että ajoasentonsa ja kokonaisfiiliksen osalta. Suzuki on BMW:tä rennompi, mutta lieneekö se hyvä vai huono ominaisuus? Suzukia luonnehtivat ominaisuudet ovat etenkin monipuolisuus, järkevyys sekä jännityksen puute. Useimmilta osilta pyörää voi kuvailla sanalla ”hyvä”. Selitetäänpä hieman tarkemmin.
Satula ja ajoasento ovat erittäin miellyttävät. BMW:n offroad-satulaan verrattuna V-Stromin satula on huomattavasti mukavampi. Japanilaispyörän selästä noustessa korvissa soi Willie Nelsonin ”On the road again”, mikä on merkki siitä, että satulassa oli mukava ja rentoutunut olo. Voima välittyy erittäin suoraviivaisesti, lähes kuin sähkömoottorissa, mutta se riittää myös leikkimieliseen kikkailuun ja muuhun vastaavaan (lue: erittäin lähellä nopeusrajoituksia oleviin ohituksiin). Jos joskus sattuu ylittämään nopeusrajoituksia, niin sekään ei ole erityisen dramaattista, sillä V-Stromissa on huomattavasti parempi tuulensuoja kuin vastustajassaan. Se on yksinkertaisesti vahvempi touringkäytössä. Lisäksi se pysyy erinomaisesti mukana leikkimielisissä kiihdytysmittauksissa siitä huolimatta, että se on viisi kiloa painavampi ja teho on hieman alhaisempi.
Aikaisemmissa koeajoissa v-stromia on luonnehdittu hyväksi allroundtyökaluksi, eikä mielipidettä tarvitse muuttaa vuoden 2012 päivyksen jälkeen. Kun moottoripyörä esiteltiin, siihen oli tullut uusi etukate, uudet sivupaneelit sekä modernimpi ja aikaansa sopivammin muotoiltu äänenvaimennin. Tarkemmin sanottuna muutokset ovat asiallisia, vaikka olisikin voinut odottaa jotain ylellisempää. Päivityksen myötä tankin tilavuus on kutistunut kahden litran verran, mutta koska tankissa on enää 20 litraa, jaloille on myös enemmän tilaa. Näin ollen ajoasento on aikaisempaa parempi. Ajoasentoon on vaikuttanut positiivisesti myös kätevän tuulilasin siirtäminen kolme senttimetriä lähemmäksi kuljettajaa. Muutos on merkittävä, jos kuljettaja on oli 180 senttimetriä pitkä. Halutessaan tuulilasia voi työkalujen avulla siirtää kahden senttimetrin verran ylös- tai alaspäin.
Istuinmukavuudessa on myös tapahtunut joitain muutoksia. Satulan muotoilua on uudistettu ja sitä on korotettu 15 millimetrin verran. Tämä on tervetullut muutos, sillä testikuljettajilla (180 ja 188 cm) ei ole mitään ongelmaa ylettyä maahan. Satula on ehkä hieman turhan pehmeä, mutta se on makuasia. BMW:hen verrattuna Suzukin kovera satula kuitenkin rajoittaa liikkuvuutta.
Päivitetyssä japanilaisessa on lisäksi hieman jäykempi jousitus, vakaampi alumiinirunko ja parempi kaasuvaste. Hevosvoimia on myös kaksi enemmän kuin aikaisemmin.
Parivertailun aikana molemmat koekuljettajat olivat sitä mieltä, että V-Strom on erittäin vakaa pyörä. Ajolinjaa on helppo vaihtaa, mihin vaikuttaa sekä vakaus että parempi ote tankista.
Hyviä taustapeilejä on myös helppo arvostaa, vaikka ne ovatkin jokseenkin itsestään selvät nykyään. V-Stromissa peilit ovat kuitenkin niin hyvät, että niistä pystyy erottamaan Volvo- ja John Deere -traktorit toisistaan.
F 700 gs tuntuu kokonaisuudessaan astetta terävämmältä. Toinen testikuljettajista huomauttaa myös, että pakoäänet (tai oikeastaan niiden puute) antavat oman osansa Suzukin vaikutelmaan.
Teknisesti saksalainen pyörä on tietyiltä tärkeiltä osin Suzukia modernimpi. Pienempi sisar, GS, on saanut yksinkertaistetun version BMW:n tunnetusta ESA-järjestelmästä. Kuljettaja voi näin ollen napinpainalluksella valita Komfort-, Normal- tai Sport-asetusten välillä. Lisäksi ABS-järjestelmän ja luiston-eston saa kytkettyä pois päältä. Viimeisten vuosien aikana saksalaiset insinöörit ovat myös tehneet hyvän päätöksen siirtymällä perinteiseen vilkkukytkimeen. Suzukin äänimerkin käyttämiseksi on siirrettävä vasenta peukaloa ja irrotettava ote kahvasta. Se on vain pieni yksityiskohta, mutta se ärsyttää. Lisäksi siinä missä Suzukin johdot on niputettu teipillä ja nippusiteillä BMW on ratkaissut asian tyylikkäämmin.
Jos hakusessa on järkevä pyörä, jossa on yksinkertaisen ajokokemuksen tarjoavat ja helposti käsiteltävät teho- ja vauhtiresurssit, molemmat mallit ovat onnistuneita valintoja. Vaikka BMW F 700 GS puhuttelisi enemmän, se ei tarkoita, että V-Strom olisi huonompi moottoripyörä. BMW:hen pitäisi kuitenkin valita myös korkeampi katelasi, jotta voi kunnolla päästä kokeilemaan kovaa satulaa ja iloitsemaan huolettomista ajokilometreistä.
Pyörien luonnehtiminen järkeviksi ei koske pelkästään ajo-ominaisuuksia. Mallien hinnat eivät säikytä uusia eikä uusvanhoja motoristeja, jotka haluvat uuden varovaisen alun moottoriharrastukselle. BMW F 700 GS on 12 050,35 euron perushinnallaan hieman Suzukia edullisempi. Useimmat ostajat valitsevat todennäköisesti lisäksi 1 141,88 euroa maksavan turvallisuuspaketin, johon kuuluu luistonesto, sähköisesti säädettävä jousitus sekä renkaiden ilmanpaineen valvontajärjestelmä. Lisäksi tarjolla on muita tärkeitä lisävarusteita, kuten ajotietokone (233,60 euroa) sekä keskituki (181,31 euroa).
Suzuki DL 650 V-Stromissa on paljon moottoripyörää sopivaan hintaan, mutta siinä ei ole yhtä hienoja teknisiä yksityiskohtia kuin saksalaisessa.
Kokonaisuudessaan F 700 GS on astetta terävämpi ajettaessa. Se ohjautuu selkeämmin ja sen ajoasento antaa kuljettajalle paremmat liikkumismahdollisuudet. Suzuki ei tule kaukana perässä, mutta sen fokus on pehmeämpi. Se on hieman mukavampi ja sama pätee myös tuulensuojaan. V-Stromia on helppo ajaa, eikä se aiheuta yllätyksiä, ei hyvässä eikä pahassa. Se on kahdesta pyörästä parempi valinta, jos aikoo matkustaa pitkälle. Jos kuitenkin on varaa sijoittaa enemmän, lisävarustettu BMW on hienosäädettyine ajo-ominaisuuksineen astetta parempi moottoripyörä. Mielipiteet, maku ja lopultakin lompakon paksuus saavat tehdä päätöksen.
Teksti: Eskil Bjørshol Kuvat: Kristian Tjessem
