19 huhtikuun, 2024
Aprilia Tuono esittäytyi mallina jo vuonna 2002, jolloin se pohjasi valmistajan kaksisylinteriseen RSV Mille -superbikeen. Aprilian resepti oli yksinkertaisesti riisua RSV:stä katteet ja varustaa se korkeammalla ohjaustangolla: runko, moottori, swingi ja jousitus olivat periaatteessa samat kuin superbikessa, mikä takasi lähes sensaatiomaisen suorituskyvyn. Kun Tuonon V4-versio esiteltiin vuonna 2011, valmistaja jatkoi tutulla reseptillä ja poimi useita testejä ja maailmanmestaruuksia voittaneesta RSV4:stä kaikki elementit katteita lukuunottamatta.
Sittemmin kilpailu on kuitenkin koventunut. Yhä useampi valmistaja haluaa joko suunnitella streetfighterin puhtaalle paperille (KTM 1290 SuperDuke R) tai noudattaa Aprilian konseptia ja pohjata työnsä jo olemassa olevaan sporttiin vanhan aineksen sijaan (BMW S 1000 R).
Vuodelle 2015 Aprilia on nostanut panoksia ja suurentanut uuden Tuonon 1 077-kuutioiseksi kasvattamalla porausta 78 millistä 81 milliin. Huipputeho on kasvanut viidellä hevosvoimalla 175 heppaan, mutta keskeisempää on 20 hevosvoiman tehonlisäys 8 000 kierroksella.
Tuono koeajetaan pikkuteillä Misanon ympäristössä Italian itärannikolla Riministä etelään. Jo koeajoa edeltävänä iltana saamme kuulla muutaman varoituksen sanan: tiet ovat liukkaita ja huonokuntoisia, joten meidän on ajettava varovasti. Vuoden 2014 Tuonon jämäkkää alustaa ja kiivasta luontoa ajatellen tievalinta tuntuu rehellisesti sanottuna harkitsemattomalta, varsinkin kun sääennusteissa on lupailtu sadekuuroja…
seuraavana päivänä tulee taivaan täydeltä – aurinkoa. Koeajoa edeltänyt huoli katoaa aamiaisen aikana, ja tilalle tulee odotus.
Kuljettajan ergonomia on vanhastaan tuttu. Aprilian mukaan sitä on päivitetty uudella ohjaustangolla, matalammilla jalkatapeilla ja 15 milliä matalammalla istuinkorkeudella, mutta eroja on vaikea huomata ilman, että vanha malli on vieressä verrokkina. Satula on kuitenkin selvästi vanhaa pehmeämpi, mikä on erittäin tervetullut juttu, koska vanha penkki oli varsin kova.
65-asteinen V4-moottori starttaa innokkaasti muristen. Ääni on juuri niin kiivas kuin voi odottaakin. RSV4-mallin tavoin ajoasetuksia on kolme, ja haluttu asetus valitaan starttinappulasta moottorin ollessa käynnissä. Vaihtoehdot ovat Sport, Track ja uusi Race. Kaikilla käytössä on täysi teho, mutta kaasuvaste ja moottorijarru käyttäytyvät eri tavoin. Kahdeksanportaista luistonestoa säädellään kätevästi vasemman ohjauskahvan soikeista nappuloista. Launch controlia, keulimisenestoa ja ABS:ää, jotka kaikki ovat kolmiportaisia, hallitaan valikoista.
Kytkin ylös ja ykkönen silmään. Kytkinkahva ja vaihdevipu välittävät tuntumaa oivallisesti, juuri totuttuun tapaan. Kilteimmällä Sport-asetuksellakin hieman aggressiivisesti käyttäytyvä kaasuvaste poisluettuna Tuono on varsin kesy.
Helppo käsiteltävyys synnyttää luottamusta, joka säilyy myös vauhdin kasvaessa. Etujättö on pienentynyt 107,4 millistä nopeammin reagoivaan 99,7 milliin, mutta silti pyörä on hyvin vakaa, vaikka tiet tosiaankin ovat kehnot. Lisäksi niin runko kuin swingikin ovat suoraan superbikesta.
Tänään ajettava 1100 RR on varustettu täysin säädettävillä Sachsin jousituskomponenteilla, kun Factory-versiossa on Öhlinsin jousitus (ks. erillinen laatikko). Jousitus on selvästi aiempaa herkempi, mikä yhdessä pehmeän satulan kanssa tekee Tuonosta mukavuuden suhteen edeltäjäänsä nähden ylivertaisen. Lisäksi Aprilian mukaan yläkatteen uusi muotoilu on parantanut aerodynamiikkaa, ja vaikka nopeus hipoo toisinaan 200 kilometriä tunnissa, ei ilmavirta koskaan käy häiritseväksi.
Uusi moottori on hyvin pirteä. Sen luonne on kaikeksi onneksi entisellään lukuunottamatta pientä sysäystä keskikierroksilla, joilla pyörä painelee matkoihinsa aivan eri tahtiin kuin ennen. Tuonon kolmen ensimmäisen vaihteen välitykset ovat samat kuin RSV4:ssä, mikä yhdessä 15/42-rattaiden kanssa 16/41-rattaiden sijaan saa eturenkaan nousemaan pilviin heti tilaisuuden tullen.
Jarrutuksista vastaavat Brembon M432-satulat ja Boschin ABS-yksikkö. Asetuksista race-henkisin on 1-asetus, jolla RLM on sammutettu; 3-asetusta suositellaan heikolle pidolle ja sateelle. Jarrujen välittämä tuntuma on hyvä, mutta jarrut purevat alkuun melko aggressiivisesti.
Kiteytetysti uusi Tuono on selvä askel eteenpäin. Vaikka edellinenkin polvi on toki huippu, laajentavat uusi moottori ja parantunut mukavuus mallin tonttia niin, että luokkaa hallitsevien KTM:n ja BMW:n on syytä olla varuillaan. Muutos ei kuitenkaan ole tapahtunut luonteen kustannuksella, sillä 1100 on vähintään yhtä innokkaan raju kuin edeltäjänsä – omistajan kannattaa pitää ajokortistaan tiukasti kiinni.
Teksti: Magnus Wallner Kuvat: Aprilia
