Aprilia RSV4 RF

Be a racer, kehottaa Aprilian slogan. Misanon varikolla tunnen itseni juuri kilpakuljettajaksi. Silmieni edessä, varikkomuurin karkaistun lasiseinän toisella puolella odottaa 4 200 metriä vasta-asfaltoitua kilparataa. Selkäni takana mekaanikko valmistelee RSV4-pyörääni päivän ensimmäistä ajoa varten. Siinä komeilee numero 15.
Olen ensimmäistä kertaa Misanossa. Uusi rata saa minut aina hieman hermoilemaan, mutta tämä päivä on erityisen jännittävä. Olemme aiemmin kiitelleet RSV4:ää erittäin helposta ajettavuudesta, ja kiltti ja kuuliainen pyörä on aina mukava aisapari, kun kuljettajan on otettava haltuunsa uusi rata. Mutta onko tehonnousu 201 hevosvoimaan tehnyt tottelevaisesta ja kiltistä pyörästä arvaamattoman pedon?
RSV4 RF on numeroitu erikoisversio tavallisesta RSV4 RR -mallista. Jos RR varustetaan Race Packagella, ainoaksi pyöriä erottavaksi nimittäjäksi jää kuitenkin RF:n Superpole-väritys. Kaiken tavallisesta RR:stä tutun elektroniikan, eli kahdeksanportaisen luistoneston, kolmiportaisen keulimiseneston, ABS:n, launch controlin ja quickshifterin lisäksi RF saa ylpeillä myös Öhlinsin jousituksella ja kevyillä vanteilla. Pohjimmiltaan kyseessä on tuttu aPRC-paketti, mutta tälle vuodelle sen toimintaa on kehitetty.
Digitaalipuolen uutuus on V4 MP, joka lyhykäisyydessään tarkoittaa, että kuljettaja voi kytkeä pyöräänsä älypuhelimen ja seurata g-voimia mutkissa sekä jarrutuksia ja kallistuskulmia joko reaaliajassa tai ajon jälkeen. Lisäksi luistonesto ja keulimisenesto voidaan jättää Aprilia Racingin säädettäväksi mutka mutkalta puhelimen GPS:n kautta, mikäli valittu rata löytyy tietokannasta.

Kello on 09.20, ja on aika lähteä liikkeelle. Renkaanlämmittimet poistetaan ja moottorit käynnistetään. Varikko täyttyy V4-moottorien murinasta, ja pääsemme radalle. Kuljettajan ergonomia on vanhastaan tuttu, olot ovat kompaktit, mutteivät ahtaat, ja 183 sentistäni ja 89 kilostani huolimatta katelasin takana on minulle riittävästi tilaa. 
Radalla ajaa kerrallaan kymmenkunta kuljettajaa, jotta säästyttäisiin ruuhkilta. Jo parin mutkan jälkeen olen kiinni juonessa ja huoleni 201 hevosvoimasta karisevat. Uusi RSV4 on aivan yhtä helppo ajaa kuin edeltäjänsä, ja voin keskittyä navigoimiseen uppiniskaisen pyörän kanssa taistelemisen sijaan.
Kuluvalle vuodelle tehdyt muutokset kulminoituvat aavistuksen muokattuun geometriaan: swingi on pidentynyt, painopiste madaltunut ja moottori päivitetty. Moottorin hengitys on parantunut, moottorinohjaus päivitetty, ja moottorin liikkuvia osia on kevennetty, millä huipputeho on saatu pumpattua 184 hepasta yli kahteensataan. Ensisijaisesti tämä on kasvaneiden huippukierrosten ansiota; 13 000:n sijaan maksimikierrokset ovat nyt 13 500. 
Uusi moottori käy äärimmäisen hienosti. Se yhdistää rivinelosen räjähtävyyden ja V-twinin keskikierrokset, mutta näiden kahden heikkoudet eivät sitä juuri kiusaa. Tehonnousun huomaa lähinnä kierrosalueen huipulla, jolloin eturengas kevenee reilusti. Aprilian mukaan huipputehon nousu ei ole tapahtunut keskikierrosten kustannuksella, mikä takapuolituntumalla arvioiden pitää paikkansa. Moottori on myös hienosti säädetty, minkä huomaa siinä, kuinka saumattomasti kaasun voi vapauttaa ja taas kääntää pohjaan. Aprilia tarjoilee hevosvoimansa tasaisesti, ja myös kaikkein aggressiivisimmalla Race-ajoasetuksella, joka on vuoden 2015 uutuus, moottori käy varsin pehmeästi. 
Vaihteisto ja luistokytkin toimivat erinomaisesti. Quickshifter on luokkansa eliittiä. Brembon M50-jarrusatulat purevat hyvin ilman vähäisintäkään väsymisen merkkiä. Jarrukahvaan kohdistuvan voiman ja jarrutehon suhde on tasapainossa. Vakaus on jarrutettaessa hyvä lukuunottamatta perän hienoista hermoilua. Tilanne kuitenkin helpottuu, kun paluuvaimennusta säädetään hieman. Muilta osin jousitus toimii perusasetuksilla mainiosti.
Misanon rata on viihdyttävä, mutta melko haastava, ja kaksi ensimmäistä ajokertaa olen erittäin iloinen siitä, että allani on nimenomaan RSV4. Pyörä kuuntelee toiveitani tarkkaavasti ja antaa minun korjata virheeni nuhtelematta. Hurjasta suorituskyvystä huolimatta tämän helpompaa ajokkia saa hakea.
Oikeastaan vain erittäin tiukassa oikeassa mutkassa, Carrossa, josta pitäisi suoriutua ajamalla täysillä kuutosvaihteella (itse valitsen viitosen), saa voimaa käyttää tosissaan, jotta Aprilia ohjautuisi haluttuun suuntaan; edeltäjänsä tavoin se on todella kovassa vauhdissa vakaudessaan jo lähes raskas ohjattava.
  
koeajo päättyy Aivan liian nopeasti, ja numero 15 ja minä joudumme lähtemään eri teille, mikä tuntuu hieman surulliselta. Aprilia RSV4 on upea pyörä, jonka kanssa olisi viihtynyt huomattavasti pidempäänkin.

Teksti: Magnus Wallner Kuvat: Aprilia

Uusin numero