Aki Ajolla unelmapäivä: Moto3-voitto ja Moto2-tiimimestaruus – Niki Tuulen superkisa päättyi katastrofiin

Aki Ajon Red Bull KTM -tiimi varmisti maailmanmestaruuden. Niki Tuuli lähti ruudusta 25, mutta nousi loistavasti jo viidenneksi, kunnes pahin mahdollinen tapahtui.

Jo startti oli dramaattinen, kun heti avauskierroksella nähtiin joukkokolari, jossa menivät nurin VR46:n Luca Marini, Joan Mir ja Lorenzo Baldassari. Myös toinen VR46:n kuski Francesco Bagnaia oli osallisena, mutta pysyi pystyssä. Hän putosi kuitenkin sijalle 21.

Kun juuri VR46 ja Aki Ajon KTM-tiimi lähtivät kisaan taistelemaan tiimimestaruudesta, alkoi suomalaisnäkökulmasta näyttää maukkaalta. Pian Miquel Oliveira olikin jo kilpailun kärjessä, Brad Binder kuudentena. Kun ero oli Ajon tiimin hyväksi ennen kilpailua 22 pistettä, alkoi näyttää hyvältä.

Niki Tuuli oli noussut myös sijalle 15. Vaikka vettä ei isosti satanut, rata oli märkä. Jo viikonlopun harjoituksissa Tuuli ajoi loistavasti sadekelillä. Hieno vauhti jatkui ja pian Tuuli oli jo sijalla 13.

Viitoskierroksella Brad Binder kaatui ja keskeytti, samaan aikaan Bagnaia oli noussut sijalle 14. Vain Bagnaian voitto ja Oliveiran jääminen ilman pisteitä veisi tässä tilanteessa mestaruuden VR46:lle.

Niki Tuuli jatkoi upeaa ajoaan ja ohituksia, hän oli viiden kierroksen jälkeen jo 11:s. Pian hän ohitti myös ensi kaudeksi MotoGP-luokkaan nousevan Fabio Quartararon ja oli jo kymmenen joukossa. Kärjessä Alex Marquez ohitti Oliveiran, kolmantena ajoi Xavi Vierge.  

Seuraavalla kierroksella Tuuli teki pienen virheen ja menetti kaksi sijaa, lähes heti hän ohitti uudelleen Dominic Aegerterin ja myös Marcel Schrötterin. Kun Joe Roberts kaatui edestä, oli Tuuli jo yhdeksäntenä. Suomalainen taisteli hurjasti ohittaakseen Quartararon uudelleen, ero kuutospaikkaankin oli vain muutama sekunti. Pian kaatui Vierge kolmospaikalta ja Tuuli oli jo kahdeksas.

Kierroksella 16 Marquez kaatui kärkipaikalta, mutta pääsi jatkamaan. Erot olivat niin isot kärjessä, että hän pystyi jatkamaan kolmospaikalta, kakkoseksi nousi Iker Lecuona. Heti perään Tuuli ohitti Quartararon kilpailussa jo toistamiseen ja saman tien myös Andrea Locatellin, sijoitus oli sensaatiomaisesti jo kuudes. Seuraavalla kierroksella jalkoihin jäi myös Simone Corsi. Tuulella oli tässä kohtaa eroa neljäntenä ajavaan Mattia Pasiniin nelisen sekuntia ja palkintopallillekin vain seitsemän sekuntia.

Tuuli ajoi Pasiniakin kiinni, mutta kaatui harmillisesti kuusi kierrosta ennen maalia ja joutui keskeyttämään. Oliveira jatkoi kärjessä ja kaikki näytti hyvältä Aki Ajon tiimimestaruuden kannalta. Oliveira voittikin kilpailun täysin suvereenisti 13,2 sekunnin erolla ensi kertaa palkintopallille ajaneeseen Lecuonaan. Alex Marquez oli kolmas. Aki Ajolle päivä oli taatusi ikimuistoinen, sillä Moto3:ssa hänen tiiminsä 15-vuotias debytantti Can Öncü ajoi avauskisassaan sensaatiomaisesti voittoon.

Voitto oli Oliveiralle kauden kolmas. Eroa edelliskilpailussa maailmanmestaruuden varmistaneeseen Bagnaiaan oli lopulta vain yhdeksän pistettä.

”Tämä oli hieno tapa päättää Moto2-urani. Keli oli haastava kaikille, mutta päätin jo ennen kilpailua tehdä kaikkeni voittaakseni. Kaatumisia tuli paljon ja pääsin nousemaan hyvin, sitten Marquez kaatui edestäni ja pääsin kärkeen. Tiimimestaruus on mahtava juttu, haluan kiittäää koko Red Bull KTM-tiimiä, olemme tehneet upeaa työtä”, ensi kaudeksi MotoGP:hen siirtyvä Oliveira sanoi.

18-vuotias Lecuona oli kisan jälkeen onnensa kukkuloilla.

”Kun näin aamulla, että rata oli märkä ja satoi, niin tiesin, että se on minulle erittäin hyvä asia. Onhan tämä mahtava tunne ottaa ensimmäinen palkintopallisija kotiyleisön edessä. Ei tämä helppoa ollut, mutta kaikki meni lopulta upeasti”, sanoi ruudusta 21 lähtenyt espanjalainen, jonka paras sijoitus ennen tätä oli viides.
 

Uusin numero