Triumph Speed Triple R 2012

Triumph on yhtä kuin Speed Triple ja Speed Triple on yhtä kuin Triumph. Lehdistötilaisuuden avauksessa käy selväksi kuinka tärkeä malli on yhtiölle. Se on Hickleyn parhaiten myyvä malli, jota on rakennettu yli 50 000 kapppaletta vuodesta 1994 lähtien. Nakupyörä on kuitenkin myös ikoni, joka on helposti tunnistettavissa ja heijastaa Trumpan perimmäistä olemusta. Nyt olemuksesta on tullut entistäkin urheilullisempi.

Speed Triple -faneille jotain aivan erikoista tarjoava malli sai vihreää valoa jo vuonna 2007, mutta tutkimus- ja kehitysosaston rajalliset resurssit viivästyttivät prosessia. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa.

Kuten R-perinteeseen kuuluu, on Speed Triple r muuttunut monilta osin. Vakiomallin Showa-jousitus on korvattu Öhlinsin nix 30 -etuhaarukalla ja ttx 30 -takahaarukalla, Brembon monoblock-jarrusatulat on päivitetty, takahäkki on saanut tehoa huokuvan punaisen värin, ja lisäksi pyörään on viljelty runsaasti hiilikuitua. Samoin kuten 675 r:ssä, Speed Triplen moottori pysyi ennallaan, lukuun ottamatta muutamaa vaihteistomuutosta, mutta siitä lisää myöhemmin.

Merkittävin päivitys on todennäköisesti kevyet pvm-vanteet. Uuden muotoilun lisäksi ne ovat takoalumiinia toisin kuten aiemmat valuvanteet. Tämä on keventänyt etuvannetta 0,7 kilon verran ja takavannetta kilon verran, mikä tekee mallin luonteesta nopeammin ohjattavan.

R-mallin potentiaalia alleviivatakseen Triumph on järjestänyt koeajot upealla Moto gp-radalla Espanjan Jerezissä. Rata on tunnettu Rossin ja Gibernaun tapauksesta sekä Doohanin uran päättäneestä törmäyksestä ja se on nopea. Rata on jouheva ja se palkitsee pehmeän ajotyylin ja hyvät alustan säädöt. Lyhyesti sanottuna, se on täydellinen rata Speed Triple r:n uusien ominaisuuksien testaamiseen.

Triumph päivitti Speed Triplea reilusti menneenä vuonna. Uuden alustageometrian ansiosta ajo-ominaisuudet paranivat ja luonteesta tuli sporttisempi. R-lisäyksen myötä tämä luonne on korostunut entisestään, mikä ei ollut täysin odottamatonta. Öhlinsin jousitus on tarkka, mutta ilman alkuperäisjousituksen levottomuutta, kun pyörällä vedetään kovaa.

Voi kuitenkin olettaa, että kevyemmät pvm-vanteet saavat aikaan suurimman eron. Vuoden 2011 uutta Street Tripleä ei missään tapauksessa voi luonnehtia raskaasti ohjattavaksi, mutta kevyempien vanteiden ja Öhlins-jousituksen yhdistelmä vievät r-mallin aivan uudelle tasolle. Vaikkei painoeroa ole kuin kahden kilon verran, pyörä antaa vaikutelman huomattavasti suuremmasta painonpudotuksesta. Se ohjautuu uskomattoman kevyesti, jopa siinä määrin, että jalkatapeista tulee rajoittava tekijä eikä alkuperäisten Pirelli Supercorsa sp -renkaiden tarjoama pito paranna asiaa. Luksusongelmia toisin sanottuna.

Sporttisista ominaisuuksistaan huolimatta Speed Triplen helppo ajettavuus ja käyttäjäystävällisyys eivät ole hävinneet. Päivitetyt, tunnokkaat ja selkeästi tehokkaammat Brembon jarrut eivät tunnu ylilyönniltä, ja mallin väännökäs kolmisylinterinen moottori on edelleen pyörän sydän. Se tosin häiritsee hieman.

Moottori on upea, mutta se ei päivitetystä vaihteistosta huolimatta edelleenkään ole täydellinen. Toki se on aiempaa parempi, mutta joskus on huomattavissa epäröintiä vaihteita vaihtaessa, mikä tuntuu hieman tökeröltä. Se on tarkka, mutta koliseva.

Lopuksi on kuitenkin sanottava, ettei Speed Triplen rennosta asenteesta ja tarvittaessa esiin nousevasta huligaaniluonteesta voi olla pitämättä. r-mallissa on kaikkea ja vielä vähän päälle, kuten parempi ajettavuus ja suorituskyky. Se ei ole pelkästään hardcore-malli rata-ajoon, vaan malli, joka on saanut aficionadoa ilahduttavia hienosäätöjä. Jousitus ja pvm-vanteet tekevät siitä tiukan ratapyörän, mutta myös hyvän katupyörän. Entä hinta? Triumph väittää, että tavallisen Speed Triplen ja r-mallin hintaero olisi kaksinkertainen, jos osat hankkisi itse. Se ei siis pelkästään ole upea moottoripyörä, se on myös löytö! 

(Teksti Jon Urry, julkaistu Biken numerossa 3.12.)