Vuonna 2018 tehdyn ajokorttiuudistuksen yhtenä tavoitteena oli siirtää painotusta koulutuksesta tutkintoon eli ajo- ja käsittelykokeisiin. Samalla pakollista teoriaopetusta ja ajotunteja karsittiin. Traficom laati ohjeet uusille käsittelykokeille vuosi sitten 1.4.2018. Oppilailta ja kouluttajilta alkoi tulla tietoa, että käsittelykoe on liian vaativa.
Suomen Motoristit ry. ja Autokoululiitto keräsivät palautteita jotka toimitettiin Traficomiin tammikuussa. Maaliskuun alussa Traficom julkaisi uudet ohjeet käsittelykoetta varten, joissa muutamaan kohtaan oli tehty helpotuksia. Nämä uudet vaatimukset astuivat voimaan huhtikuun alusta. Ongelmat eivät kuitenkaan muutoksella poistuneet.
Seuraavat ongelmat ovat edelleen jäljellä:
– Pahinta on se, että vuosi sitten, kun uudet säädökset tulivat, niitä perusteltiin liikenneturvallisuuden parantamisella. Siihen asti mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuus oli kehittynyt parempaan suuntaan, Autokoululiiton puheenjohtajana 8 vuotta toiminut Jarmo Jokilampi pohtii.
– Nyt tilanne on erilainen. Kysymys on siitä, että nyt uusien säädösten myötä moottoripyörän hallitsemiseksi edellytetään temppukokoelmaa. Esimerkiksi porttitehtävässä oli tarkkaan aikaisemmin mietitty, miten siinä käytetään katsetta, ja se myös ohjasi oikeaan katseen käyttöön pyörää ohjattaessa. Nyt pitää viimeisellä portilla pudottaa katse eturenkaan eteen, että osuu porttiin, kun kaarreajossa pitäisi aina katsoa kauas. Kyse on tempusta, joka ei paranna liikenneturvallisuutta, vaan pakottaa kiinnittämään huomiota epäolennaisiin asioihin, Jokilampi jyrähtää.
– Asioita helpotettiin, mutta tulos ei ole liikenneturvallisuuden kannalta riittävä, kertoo SMOTOn asiantuntija Veli-Pekka Ratinen.
– Korttikokeissa on monia ongelmia, ja käsittelykokeet keskittyvät teknisten temppujen opetteluun ja kohtuuttomiin vaatimuksiin liikenneturvallisuuden sijasta.
– Kärjistetysti voidaan sanoa, että 15-vuotias lykätään nykyään vuodeksi liikenteeseen ilman koulutusta ja katsotaan, että selviääkö tämä siellä? Jos selviää, niin koulutetaan sitten. Jos tavoitteena oli kustannusten säästö, niin siihen tavoitteeseen ei pääse, jos käy 5-6 kertaa kokeessa ja vielä jättää leikin kesken, Jokilampi ja Ratinen tuskailevat.
– Sujuva liikenne on vuorovaikutusta kaikkien liikkujien kesken. Tämä edellyttää myös oikeaa asennetta liikkumiseen yhdessä. Tätä viestiä on tuotu monta vuotta, nytkö se on mennyttä, Suomen Motoristit ry:n puheenjohtaja Marja Kuosmanen ihmettelee.
– Tämäkö on viranomaisen viesti nuorille liikenteeseen tulijoille, opettele temppuja niin selviät liikenteessä? Johtaako tämä Suomessa samaan suuntaukseen kuin esim. Ruotsissa jossa 40% onnettomuuksista aiheutuu kortittomille? Toivon todella, että näin ei tule käymään, vaan nyt tehdään nopeasti tarvittavat muutokset tutkintoon. Näin opetuksessa voidaan keskittyä parempaan liikenneosaamiseen edistämiseen ja näin saamme osaavia nuoria mukaan liikenteeseen. Samalla edesautamme ajokorttiuudistuksen yhtä tavoitetta: mahdollistetaan nuorten liikkuminen.
– Peräänkuulutan myös Trafikomin vastuuta valvovana viranomaisena tutkinnon vastaanottajien palvelun laadunvalvonnasta, nyt meno on välillä pahempaa kuin villissä lännessä aikoinaan, Kuosmanen lopettaa.
Teksti: SMOTOn tiedotus