26 huhtikuun, 2024
Kuka kaatui useimmin? Millä radalla ja missä luokassa kolaroitiin eniten? Tilastonikkarit ovat jälleen koonneet tietoa MotoGP-sarjan tämän kauden kaatumisista.
Raportti pitää sisällään MotoGP-, Moto2- ja Moto3-luokkien kaatumiset kisaviikonloppujen kaikissa ajosessioissa (FP1-4, QP1-2, Warm Up ja Race). Yhteensä kauden aikana kaaduttiin 1106 kertaa, mikä 12 vuoden tilastointihistorian toiseksi korkein lukema. Vain kaudella 2017 kaaduttiin enemmän, yhteensä 1126 kertaa.
Moto2-luokka kaatumisalttein
Kuninkuusluokka MotoGP:ssä kirjattiin kauden aikana yhteensä 335 kaatumista, mikä tekee keskimäärin 16,7 kertaa yhtä Grand Prix -kilpailuviikonloppua kohden. Moto2-luokassa kaatumisten kokonaismääräksi laskettiin 428, eli keskimäärin 21,4 kertaa yhtä kilpailuviikonloppua kohti. Moto3-luokan kaatumismäärä pieneni tänä vuonna ollen ”vain” 343, eli 17,5 kilpailuviikonloppua kohti. Kun lasketaan luokittain kaatumiset viikonlopun eri ajosessioissa (MotoGP:ssä yhteensä kahdeksan, muissa luokissa seitsemän), niin kaikille luokille yhteistä on että selvästi eniten kaaduttiin itse kilpailussa, yhteensä 346 kertaa eli kaikista kaatumisista 31,3 prosenttia.
Kuljettajakohtaisen kaatumistilaston kärjessä on MotoGP:n rookiekuljettaja Darryn Binder, joka kaatui kauden aikana huikeat 27 kertaa. Toinen tulokaskuljettaja Marco Bezzecchi oli MotoGP-luokan tämän tilaston kakkonen 23 kaatumisellaan. Kolmostilan jakavat Pol Espargaro ja Alex Marquez 21 kaatumisellaan. Vähiten kaatunut MotoGP-luokan kuljettaja oli Maverick Vinales, joka kaatui koko kauden aikana vain kahdesti.
Moto2-luokan tilastoykkönen oli thaimaalaiskuljettaja Keminth Kubo 25 kaatumisellaan ennen Niccolo Antonellia (22) ja kolmossijan jakaneita Aron Canetia ja Jake Dixonia (20). Moto2-luokan maailmanmestaruuden voittanut Red Bull KTM Ajon Augusto Fernandez kaatui kauden aikana 13 kertaa.
Moto3-luokassa eniten kaatumisia oli Elia Bartolinilla, 22 kertaa. Seuraavat sijat menivät Kaito Toballe (20) ja Lorenzo Fellonille (16). Moto3-luokan maailmanmestaruuden voittanut Izan Guevara ehti kaatua kauden aikana vain viisi kertaa.
Ratakohtaisesti tarkasteltuna eniten kaaduttiin Autodromo International do Algarvessa, eli tutummin Portimaon radalla lounaisessa Portugalissa. Siellä nähtiin yhteensä 105 kaatumista, eli 9,5 prosenttia koko kauden lukemasta. Seuraavina ratoina kaatotilastossa ovat Le Mans (87) ja Misano (71). Mutkakohtaisesti tarkasteltuna Le Mansin vasemmalle taittuva kolmosmutka on yleensä ollut kärjessä, mutta ei tällä kertaa. Ykköseksi nousi Sachsenringin ykkösmutka, jossa nutulleen meni yhteensä 21 kuljettajaa, mukaanlukien MotoGP:n maailmanmestariksi ajanut Francesco Bagnaia. Seuraaviksi kaatumisaltteimpia mutkia olivat Le Mansin mutka numero seitsemän (20) ja Misanon nelosmutka (17).
Oleellisin asia miksi tällaisia tilastoja julkaisemme, ei ole mässäillä kaatumisten määrällä, vaan päinvastoin tuoda esille että näin suuresta onnettomuusmäärästä huolimatta vakavia onnettomuuksia sattuu MotoGP-sarjassa huomattavan harvoin. Se ei voi olla sattumaa, vaan turvallisuusasioiden huomiointi näkyy selvästi loukkaantumisten vähäisenä määränä. Kypärät, ajovarusteet ja airbagit ovat ottaneet suuria harppauksia turvallisuudessa eteenpäin, ja esimerkiksi kypärien kohdalla vaatimukset tulevat kiristymään myös jatkossa. Jos kilpakuljettajat selviävät jopa yli 200 kilometrin tuntivauhdin kaatumisistaan usein pelkällä pölyjen pyyhkimisellä ajopuvusta, kertoo se että turvallisuuden osalta säännöissä on menty viime vuosina selvästi eteenpäin.
