MotoGP 2022 välitilinpäätös – topit ja flopit

MotoGP-sirkuksen valmistautuessa Misanon kisaan kaudesta on ajamatta seitsemän MM-osakilpailua. Mikä on tähän mennessä yllättänyt positiivisesti ja mitkä ovat suurimmat pettymykset?

MotoGP-luokan maailmanmestaruus on vielä täysin auki kun ajamatta on seitsemän MM-osakilpailua. Tämän viikon lopulla ajetaan Misanon kisa ja sen jälkeen sirkus suuntaa Aragoniin Espanjaan ennen kuin alkaa kaukomaiden kierros Japani, Thaimaa, Australia ja Malesia. Kausi päätetään tutusti Ricardo Tormon radalla Valenciassa marraskuun kuudentena päivänä. 

Topit

Yamahan tehdastiimin ykköskuljettaja Fabio Quartararo on saanut katsella ”peileistä” muiden suorituksia tällä kaudella.

Aloitetaan positiivisista asioista. Ehdoton yllätys on hallitsevan maailmanmestarin Fabio Quartararon piikkipaikka pistetaulukossa. Yamahan pyörää pidettiin talvitesteissä altavastaajana ja jopa Quartararo itse on kritisoinut voimakkaasti Yamahansa moottorin tehottomuutta. Siihen nähden 32 pisteen etumatka MM-pisteissä on kova juttu! Quartararon suorituksen arvoa nostaa vielä se, että tiimikaveri Franco Morbidelli ei ole päässyt samanlaisella pyörällä käytännössä mihinkään, ei eteen eikä taakse. Kun Quartararo on tähän mennessä kerännyt tasan 200 MM-pistettä, on Morbidellin saldona vaatimattomat 26 pistettä ja 19. sija. Keskustelupalstoilla Yamahan tilanteesta on kommentoitu ahkerasti ja yksi osuvimmista kommenteista kuului seuraavasti: ”pahinta mitä Yamahan itsensä kannalta voisi tapahtua, olisi että Quartararo voittaisi jälleen maailmanmestaruuden. Se tuudittaisi Yamahan tiimin siihen uskoon että heidän pyöränsä on edelleen kilpailukykyinen eikä vaadi suuria muutoksia”. 

Aleix Espargaro, ensimmäinen MM-osakilpailuvoitto 284. yrityksellä.

Aleix Espargaro ja Aprilia. MM-pistetilaston kakkossija on asia, jonka puolesta tuskin kukaan olisi ollut valmis lyömään ropojaan likoon ennen kauden alkua. Erityisesti kun tiedettiin että lähtöviivalla on peräti kahdeksan Ducatia, ja pessimistisimmät veikkasivat että muut merkit ajavat korkeintaan sijasta yhdeksän. Nyt Espargaro on MM-taulukossa kaikkien Ducati-kuljettajien edellä. On ilahduttavaa nähdä sen pienemmän italialaismerkin menestyvän, sillä mitä useampi merkki taistelee voitosta sitä mielenkiintoisempaa kilpailun seuraaminen on. Espargaron voitto oli samalla Aprilialle ensimmäinen MM-osakilpailuvoitto kuninkuusluokassa. Vähintään yhtä suuri asia voitto oli Espargarolle itselleen, sillä voitto oli hänelle kaikki luokat huomioiden ensimmäinen MM-tasolla, ja kyseessä oli espanjalaisen 200. kuninkuusluokan MM-osakilpailu ja 284. MM-osakilpailu kaikki luokat huomioiden. Tuskin kukaan meistä osaa kuvitella kuinka tärkeä voitto oli Aleix Espargarolle henkisesti. Tämä mies taistelee vielä vahvasti MotoGP-luokan maailmanmestaruudesta tänä vuonna.

Enea Bastianini, tähän mennessä kolme voittoa ja nimi tehdastiimin ensi vuoden sopimuspaperissa

Ducatin ylivoiman puuttuminen. Ennen kauden alkua pelättiin, että Ducati tulee kahdeksan pyörän voimin dominoimaan koko kautta niin että kilpailuista tulee tylsiä. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan bolognalaistiimillä vei aikaa saada -22-mallin pyöränsä oikeisiin säätöihin ja voittovauhtiin. Tehdastiimiä jopa kritisoitiin voimakkaasti, että se antoi  muille Ducati-tiimeille käyttöön valmiin viime kauden voittajapyöränsä ja näin työnsi kapuloita omien vanteidensa puolien väliin. Ducatin tehdastiimin Pecco Bagnaia on toki viidellä voitollaan tämän kauden voittoisin kuljettaja, mutta epätasaisuus ja nollatulokset tietävät sitä että MM-pistetaulukossa hän majailee vasta kolmantena 44 pistettä Quartararon takana. Ducati-kuskeista Enea Bastianini on yltänyt kolmeen voittoon, mikä on ehkä suurin syy että hän allekirjoitti ensi kaudeksi sopimuksen Ducatin tehdastiimin kanssa. Bolognalaistiimi haluaa riveihinsä voittavan kuljettajan.

Flopit

Alex Rins puolustaa tällä kaudella Suzukin värejä, mutta ensi kaudella sinisiä Suzukeja ei lähtöviivalla enää nähdä.

Suurin pettymys tällä kaudella on ilman muuta se, että Suzuki ilmoitti vetäytyvänsä MotoGP-luokasta kauden päätteeksi. Heillä on loistava pyörä ja kaksi todella nopeaa kuljettajaa, Joan Mir ja Alex Rins. Mir voitti Suzukilla MotoGP-luokan maailmanmestaruuden kaudella 2020 ja päätti näin Suzukin todella pitkän kuivan kauden. Lopetusilmoitus tiesi samalla että panostus loppukauteen on vähäisempi, mutta siitä huolimatta Rins on pistetaulukossa sijalla kahdeksan ja loukkaantumisista kärsinyt Mir sijalla 12. 

Franco Morbidelli. Kuljettajan suorituksen lähin vertailukohta on aina tiimikaveri. Pistevertailussa lukemat 200-26 ei juurikaan imartele Morbidellia, olkoonkin että vertailukohtana on hallitseva maailmanmestari ja tämän hetken kaikkein kovin kuljettaja Fabio Quartararo. Kaikesta huolimatta Morbidellilla on voimassa oleva sopimus Yamahan tehdastiimin kanssa myös kaudeksi 2023. Toivottavasti vauhti löytyy viimeistään silloin. 

Remys Gardner on toisen polven maailmanmestari. Isä Wayne Gardner ajoi 500-kuutioisten mestariksi kaudella 1987.

Tech3. KTM:n ”MotoGP Akatemia” kouluttaa nuoria lahjakkaita kuljettajia Moto3- ja Moto2-luokkien kautta korkeimmalle mahdolliselle tasolle eli MotoGP-luokkaan. Tässä koulutuksessa Aki Ajon Moto3- ja Moto2-tiimit ovat viime vuosina olleet avainasemassa ja tehneet käytännössä täydellistä työtä. Viime vuosi oli Ajon tiimille paras mahdollinen, sillä suomalaistiimi voitti sekä kuljettajien että tiimien mestaruudet molemmissa luokissa. KTM nostikin molemmat Ajon tiimin Moto2-luokan kuljettajat kerralla MotoGP-luokkaan, sekä maailmanmestari Remy Gardner että kakkoseksi sijoittunut Raul Fernandez kiinnitettiin Kotarin kakkostiimi Tech3:n kuljettajiksi tälle kaudelle. Ennen Misanoa Gardnerilla on koossa vaatimattomat kahdeksan MM-pistettä ja Fernandezilla on mennyt vielä surkeammin, sillä espanjalaisella on koossa vaivaiset viisi pistettä. He ovat pistetilastossa luokan vakiokuljettajien jumbopaikoilla. Jopa KTM:n korkein johto on vastikään myöntänyt, että he tekivät kardinaalimunauksen palkatessaan kaksi rookie-kuljettajaa samaan tiimiin. Toisen kuljettajan pitäisi olla kokeneempi, jotta pyörän kehitystä voitaisiin tehdä johdonmukaisesti ja riittävän nopeasti. Tässä vaiheessa kautta havaittu ongelma ei kuitenkaan enää pelasta mitään, mutta onneksi Fernandez sai ensi kaudeksi tiimipaikan RNF Aprilialta ja toivotaan että toisen polven maailmanmestari Gardnerkin saa vielä nimensä sopimuspaperiin. Jo ennen tämän kauden alkua oli julkinen salaisuus, että Fernandez ei olisi halunnut täksi kaudeksi Kotarille vaan olisi mieluummin lähtenyt Yamahan satelliiittitiimiin, ja toinen julkinen salaisuus oli että Fernandez ei tullut käytännössä lainkaan toimeen Gardnerin kanssa. Erittäin huono lähtökohta tiimikaveruudelle kuninkuusluokassa ja tulos on nyt nähtävissä. 

Uusin numero