Säät sotkivat Mansaaren TT:n harjoitusviikkoa, ja näin Kostamolle kertyi koko viikon aikana vain kahdeksan ajettua kierrosta 60 kilometrin katuradalla.
– Odottelu tässä on kaikkein raastavinta. Aamulla kun herräät, on vatsa jännityksestä sekasin, syöt ja valmistaudut päivän aika-ajoihin, ja sitten tulleekin ilmotus, ettei ajeta. Fyysistä rasitetta ei ole, mutta koko ajan on oltava valmiina, kun odotat uutta aikataulua että millon tuas ajetaan. Sitä tykkäis jo viikon aikana välillä lähtee varikon hälinästä vaikka kylälle kahville, niin ei kuitenkaan ennätä tehä, toteaa Erno Kostamo viime viikon ohjelmastaan.
Milloin ajamisen on estänyt sade (Mansaaren TT:ssä ei sateella ajeta), milloin vuoristo-osuudella liian alhaalla roikkuvat pilvet ja välillä ajot ovat viivästyneet edellisen luokan harjoituksissa nousseen punalipun takia.
Tänä vuonna Kostamo kilpailee sekä 1000-kuutioisten Superbike- ja Superstock-luokissa RVS Motorsportin väreissä, että myös 600-kuutioisten Supersport-luokassa Parker Transport Racing -tiimin väreissä.
Supersport
Harjoitusviikolla Kostamo on kiertänyt Parker Transport Racingin Yamaha R6:lla radan viidesti, joista vain kaksi lentävää kierrosta. Tiimin pyörä sinällään oli jo valmiiksi hyvissä säädöissä, eikä siihen tarvinnut kuin sovittaa vakiokuskia selvästi pidemmälle Kostamolle korkeampi satula ja suojaavampi plexi, jotta kuski mahtuu katteiden taakse.
– Jousitukseltaan se on tosi jees, ja muutosten jälkeen kiva ajettava, ainakin näin kun ei paremmasta tiiä. Vaikka onhan se erräällä tappaa kulttuurisokki tonnisen jäläkeen, kun ei oo yhtään voimaa. Sillon 2013 kun hyppäsin kuussatasista tonnisiin, ei ollu sokki, mutta nyt toisinperin siirtyminen oli. Siihen ja vain muutamaan ajettuun kierrokseen nähen tulos on aika hyvä, kun rikottiin jo 120 mailin keskinopeus kierroksella.
Etukäteen Kostamoa arvelutti, onko kolmessa luokassa urakointi liian rankkaa, vai päinvastoin auttaako se kun saa ajaa enemmän kierroksia ja erityyppisillä pyörillä.
– Ehottomasti tää auttaa. Mikä miulla on kompastuskivenä ollu ja missä nopeudet tehhään, on mutkat ja mutkissa piettävä noppeus, ja tolla kuussatasella pietään pienempien hyrrävoimien ja massan takia noppeus kovempana, se opetuttaa minnuu ja pystyn siirtämään sen opin tonnisiin. Lisäks jos kuussatasella teet virheen mutkaan, niin pystyt lipsauttamalla jarruu korjaamaan tai muuttamaan linjaa, kun tuas tonninen samassa tilanteessa tahtoo paeta tangentin suuntaan. Yllätys miten helppo kuussatanen on fyysisesti ajjaa, tai toisinpäin, että sillä ajaminen muistuttaa miten rankka tonninen oikeesti on. Tonnisen jäläkeen kun lähet kuussatasella radalle, niin lähet vähän kun hikkee kuivattelemaan. Lisäks kusiaisella pystyt vähän leppäämään ja kahtelemmaan paikkoja eri tavalla, kun ei kaikki tapahu niin noppeesti.
Superbike/Superstock
1000-kuutioisten kahdessa eri luokassa Kostamo on yksinkertaistanut taktiikkaa sen verran, että molempien luokkien harjoitukset on ajettu samalla BMW M1000RR Superstock-pyörällä, vain katteet on vaihdettu Superbiken harjoituksiin. Pyörät ovat Supersport-luokan Yamahan tavoin toimineet moitteetta ilman teknisiä ongelmia.
– Ei oo meikäläiselle mittään hyötyy Superbikesta vielä tiällä. Kulkis se ehkä suorilla vähän kovempoo, mutta kukkaan ei muista mäniko se suorilla mailin kovempoo vai ei.
Alustaan on tehty uusia säätöjä, jotta kuski pystyisi kasvattamaan vauhtia viikon mittaan.
– Alakuviikosta ei ollu säädöt siinä mallissa, että ois pystyny kasvattamaan vauhtia viime vuodesta. Tottakai vauhtia pystys kasvattammaan koska vaan, mutta se edellyttäs että nostas riskitassoo. Mutta nyt viimeisinä päivinä alko natsata, ja tuntu, että vauhtia pystyy jo kasvattammaan.
Samaa kertovat myös kellot, kun Kostamo kellotti 125,22 mailin keskinopeuden, mikä on selvä parannus hänen viime vuoden parhaaseensa.
– Se ol vielä seisovalla lähöllä varikolta. Jos tuon ois ajanu lentävällä kierroksella, niin keskinoppeus ois ollu 126,9 mailii tunnissa. Nyt siinä ol mukana 100 metrin varikkosuora ajettuna nopeudenrajotin 60 kilometrin tuntinopeuteen kytkettynä. Lentävällä kierroksella männään maaliviivalla yli kolmeesattoo, kun seisovalla lähöllä siinä on nollavauhti.
Vaikka Kostamo ei vielä nykyisellä Mansaaren kokemuksellaan tavoittelekaan kärkisijoituksia, niin 60 kilometrin mittaisella radalla sektoriaikoja vertaillessa suomalaisen nopeus saa uuden ulottuvuuden.
– Radan viimesellä sektorilla mie oon ihan topkolmosessa, ajan ihan tismalleen sammaa aikaa kun kärkiukot, en tiiä mikä siinä miulla oikeen on.
Sen sijaan radan alkuosalla on kärkikuskeihin verrattuna vielä kirittävää. Ykkös- ja kakkossektoreilla suomalaisen ero kärkeen on luokkaa 15-20 sekuntia, eli kahden ensimmäisen sektorin jälkeen kurottavaa on jo puolen minuutin verran.
– Sinne pitäs jottain keksiä. Mutta kierrosaika vaan huononee, jos lähtee väkisin puskemaan.
Kaikki valmiina kisaviikkoon
Nyt on harjoitusviikko takana ja edessä kisaviikko. Se alkaa heti maanantaina, jolloin Kostamolla on edessään kaksi kisalähtöä: Superbiken neljän kierroksen kisa ja toisena Supersport-kisa, joka on kierrosta lyhyempi. Viikon ainoa vapaapäivä on torstai.
– Nyt vaan piettävä piä kylmänä, ettei lähe puristammaan liikaa. Mutta on se kisapäivä aina eri kun harjotus, kyllä siinä enemmän tullee ympyrää käveltyy ennen kun lähtöviivalle piäsee.
Onnistunut harjoitusviikko antaa kuitenkin hyvät eväät kisaviikolle.
– On suatu rakennettuu pyörät ja säädöt niin että on hyvä ja turvallinen fiilis ajjaa, se ol harjotusviikon tavote ja se toteutu, eli ollaan suunnitelmissa. Ohjaustangot ja jalkatapitkin on tällä kertoo pysyneet ehjinä, mutta kyllähän pyöriin joka kerta radalta tullessa tehhään pulttitsekkiä, katellaan runkoa ja etsitään hiushalkeemia.
Vaikka Kostamo toistaa sitä, että vielä ei nykyisellä kokemuksella Mansaarella ajeta huippusijoituksista eikä tulostavoitteita ole, niin kilpaurheilija asettaa kuitenkin aina itselleen selkeät tavoitteet, kun viivalle lähdetään.
– Tavote on tietysti parantaa ommaa parasta aikaa ja fiilistä ajamisseen, ja tietysti pyssyy ehjänä ja terveenä.
Teksti: Erno Kostamon tiedotus, kuvat: Erno Kostamon kotialbumi