Kostamo podiumille tapahtumarikkaan viikonlopun päätteeksi

Erno Kostamon kilpailuviikonlopusta ei ainakaan tilanteita puuttunut.
Kuva: Milan Kubin.

Erno Kostamon kilpailuviikonloppuun Chimayssa mahtui paalupaikka, raju kaatuminen, kaksi pakoyritystä, kähvelletty moottoripyörä – ja kilpailun kolmas sija!

IRRC-sarja jatkui viime viikonloppuna Belgian Chimayssa. Superbike-luokan kärkikuljettajiin lukeutuva Erno Kostamo sai ensimmäisen kilpailulähdön rajua kaatumista seuranneen seikkailun jälkeen balsamia ruhjeilleen toisen kilpailulähdön kolmannen sijan muodossa.

Hyvässä vauhdissa viikonloppunsa aloittanut Kostamo onnistui kellottamaan aika-ajoissa paalupaikkaan oikeuttavan ajan. Öinen sade oli kastellut radan, eikä se ottanut ennen kilpailua kuivuakseen, joten rengasvalintaa saatiin pohtia vielä lähtöruudukossakin.
– Radalla oli kuiva ura, mutta muuten se oli märkä. Päädyimme välikelin kumeihin, ja rengasvalinta oli oikea. Viisi nopeinta lähti joko slickseillä tai välikelin renkailla, Kostamo kuvailee.
Ensimmäisellä yrityksellä lähtö keskeytettiin ensimmäisen kierroksen jälkeen kahden kuljettajan kaaduttua. Toisella yrityksellä kierroksia saatiin ajettua neljä, kunnes Kostamon hurja highsider nosti punaliput.
– Olin kärkipaikalla, kun takarengas lipesi alta. Omasta mielestäni ajoin aivan samalla tavoin kuin aina ennenkin, mutta ehkä osuin johonkin kosteaan kohtaan, Kostamo pohtii.
Ilmalennon päätteeksi Kostamo jäi keskelle rataa makaamaan kykenemättä liikkumaan, joten kilpailun keskeyttäminen oli ainoa vaihtoehto.
– Minulta lähti ilmat pihalle iskun voimasta, enkä päässyt minnekään. Olihan se melko kuumottavaa katsella, kuinka pyöriä vilisti ohi, kun pötköttelin radalla. Onneksi kukaan ei tullut päälle! Kostamo kertaa.

Kostamo siirrettiin ambulanssilla sairaalaan jatkotutkimuksiin, mutta asioiden verkkainen etenemistahti belgialaisessa sairaalassa ei Suomen nopeinta katuratakuljettajaa tyydyttänyt.
– Olin lyönyt pääni ja lisäksi lantio oli kipeä, mutta olo alkoi korjaantua jo matkalla sairaalaan. Siellä oleminen oli kyllä yhtä odottelua. Välillä leikattiin nahkapuku pois päältä ja sitten odoteltiin lisää, Kostamo kuvailee.
Puolentoista tunnin päästä Kostamo vietiin odottamaan magneettikuvauksen odotushuoneeseen.
– Silloin ajattelin, että nyt riittää, taidanpa lähteä pois, Kostamo nauraa.
Kostamo palasi ensiavun puolelle ja pyysi saada kerätä ajovarusteensa toimenpidehuoneesta. Varustus sylissä käytävälle hiippaillutta Kostamoa vastaan tuli kuitenkin hänet magneettiin aiemmin vienyt lääkäri, joka palautti karkulaisen odotushuoneeseen.
– Siellä pääsin onneksi suoraan kuvaukseen, mutta putkessa käynnin jälkeen tiedossa olisi ollut taas odottelua. Päivän toinen startti olisi tunnin päästä, joten en voinut jäädä sairaalaan, Kostamo toteaa.
Ajosaappaisiin ja kalsareihin sonnustautunut Kostamo jätti hoitolaitoksen taakseen omine lupineen repaleinen nahkapuku sylissään. Seuraava ongelma oli radan paikallistaminen.
–Minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, missä olin tai mihin suuntaan pitäisi lähteä. Koska minut oli viety suoraan radalta sairaalaan, ei minulla tietenkään ollut rahaa taksiin, puhelinta tai mitään muutakaan. Mekaanikotkaan eivät tienneet, minne minut oli viety, joten hekään eivät osanneet tulla hakemaan minua. Onneksi kuulin Supersportien kilpailun startin, joten sain siitä suuntiman, ja lähdin tallustelemaan ääntä kohti, Kostamo nauraa.
Tien laitaa kävellessään Kostamo kuuli takaa lähestyvän auton äänen ja nosti peukun pystyyn kyydin toivossa. Onneksi auto pysähtyikin.
– Kerroin kuljettajalle, että pitäisi päästä radalle ja melko vikkelään, ja hän totesi, että kyllähän nyt kyyti järjestyy, Kostamo kiittää.

Sillä aikaa, kun kuljettaja yritti selvittää tietään kilpailupaikalle, olivat mekaanikot saaneet painia pyörään liittyvän paikallisbyrokratian kanssa.
– Belgiassa on sellainen käytäntö, että kaatuneen kuljettajan pyörään ei saa koskea ennen poliisin tai lääkärin antamaa lupaa. Mekaanikkoni Pekka kävi kyselemässä pyörää, mutta sitä ei hänelle luovutettu, mies ohjattiin jämäkästi toisaalle ja käskettiin kysyä lupaa lääkäriltä. Sitä ei kuitenkaan annettu, Kostamo kertaa.
Matkalla teltalle Pekka näki Michelinin insinöörin, joka tiedusteli Ernon tilannetta. Pekka vastasi, että Erno ajaa varmasti, jos vain pystyy, mutta pyörän kanssa on ongelma. Insinööri lupasi valmistella renkaat varmuuden vuoksi. Hetken päästä insinööri olikin kaikkien yllätykseksi työntänyt pyörää hiki hatussa kohti Kostamon telttaa.
– Hän kertoi Pekalle käyneensä varastamassa pyörän, kun sitä vartioineiden miesten silmä vältti. Hän on hyvin rauhallinen kaveri, enkä ole koskaan nähnyt, että hän esimerkiksi juoksee, mutta niin vain tarpeen tullen hänkin oli valmis hikoilemaan, Kostamo nauraa.
Mekaanikot pääsivät siis korjaamaan pyörää, ja se oli parahiksi katteiden kiinnittämistä vaille valmis, kun liftikyyti toi Kostamon paikalle ja mies pääsi osallistumaan päivän toiseen Superbike-starttiin.

Kilpailun lähtö onnistuikin hyvin ja Kostamo pääsi startista kärkeen.
– Ajoin kuitenkin hieman varovammin ja hain luottoa pyörään, joten ensin ohi tuli Davey Todd, sitten Didier Grams ja vielä Marek Cervenykin, Kostamo kertaa.
Kun Kostamo muutamien kierrosten jälkeen sai jälleen ajamisen rytmistä kiinni, ajoi hän periaatteessa samaa aikaa kuin kärjessä kiitänyt Todd. Kostamo ajoi Cervenyn ja Gramsin kiinni ja ohitti molemmat miehet. Grams ei kuitenkaan ollut antautumassa ilman taistelua.
– Gramsin kanssa oli loppukisasta todella hyvää vääntöä, parilla viimeisellä kierroksella vaihdettiin sijoituksia neljä kertaa, ja vielä kilpailun viimeisellä sektorillakin ohiteltiin puolin ja toisin, Kostamo kertoo.
Kilpailun viimeiseen mutkaan Kostamo kiisi Gramsin edellä, mutta saksalainen onnistui nousemaan toiselle sijalle käytännössä maaliviivalla.
– Tein viimeisen mutkan jarrussa jonkun ihme mokan, ja vaihdoin kolmoselle kun päällä olisi pitänyt olla kakkonen, joten eihän pyörä oikein lähtenyt mutkasta. Maalissa eroa Gramsin hyväksi taisi olla kuusi tuhannesosaa, kolmanneksi sijoittunut Kostamo kiroaa.

Vaikka kilpailun tulokset ovatkin jo selvillä, ei yhä kisamatkalla oleva Kostamo ole vielä saanut tuloksia magneettikuvauksesta. 
– En ole vielä kuullut lääkäristä mitään, pitää varmaan soitella sinne. Lantio on vähän kipeä, eikä kävelemisestä meinaa oikein tulla mitään ja lisäksi käsi on vähän turvoksissa. En kuitenkaan usko, että kummassakaan on mitään kovaa iskua kummempaa. Sen verran osumia on tullut uran aikana otettua, että uskon kyllä tietäväni, jos jotain on oikeasti rikki, Kostamo virnistää.

Erno Kostamo osallistuu IRRC-sarjan Superbike-luokkaan Naulankanta Motosportin BMW S 1000 RR:llä. Sarjan seuraava osakilpailu järjestetään 17.-18 elokuuta Tsekin tasavallan Horicessa.