27 huhtikuun, 2024
Jos moottoripyörä ostettaisiin pelkän ajotuntuman perusteella, niin kaikki ajaisivat Yamaha Nikenillä.
Niken GT on saanut CP3-moottoriinsa Euro 5 -päivityksen yhteydessä 42 kuutiota lisää iskutilavuutta, uuden mittariston, runkoa on muokattu ja elektroniikkavarustustakin parannettu entisestään. Suoritusarvot poikkeavat Tracerista ja MT-09:stä, huipputehoa on neljä hevosvoimaa vähemmän ja vääntöä kaksi newtonmetriä vähemmän. Sen sijaan on kampiakselin inertiaa kasvattamalla panostettu alakierrosvääntöön ja voimakkaampaan moottorijarruun.
Moottorin muutokset tuntuvat hyötyinä sekä liikkeelle lähdettäessä että kiihdytyksissä. Lisäksi Nikenissä on järjestelmä, joka automaattisesti nostaa kierroksia liikkeellelähdöissä, eikä moottoria käytännössä saakaan sammumaan vahingossa. Ykkösvaihde riittää 105 kilometrin mittarinopeuteen, kakkonen lukemaan 138. Kuutosvaihteella satasen vauhdissa on moottorissa tasan 4000 kierrosta. Välitykset ovat sopivat. Ja vaihtaminen hauskaa, sillä quickshifter toimii nyt molempiin suuntiin. Ylöspäin vaihdeavustin toimii 2500 kierrokselta alkaen, alaspäin välillä 9100-2000 kierrosta minuutissa. Ylöspäin vaihto shifterillä toimii sporttisen terävästi, alaspäin järjestelmä antaa tietyissä tilanteissa liikaa välikaasua, jolloin Niken loikkaa innokkaasti eteenpäin. Hieman mukavuutta syö moottorin värinät, jotka tuntuvat tietyissä kuormitustilanteissa voimakkaampina kuin Tracerissa.
Miten Niken sitten poikkeaa kaksipyöräisistä moottoripyöristä? Suoralla ei oikein mitenkään, paitsi huonokuntoisella asfaltilla Ackermann-ohjaus ”puolittaa” kaikki epätasaisuudet, eivätkä isotkaan reiät asfaltissa juuri tunnu ohjaukseen asti. Kun ajaa toisen Nikenin perässä, niin 410 millin välein olevat etupyörät luovat edelläajavasta silhuetin, joka näyttää aivan kun kuljettaja roikottaisi jalkoja lähellä asfalttia. Kolmipyöräisellä Nikenillä ajaessa on aluksi vaikea päättää, miten väistellä asfaltin reikiä tai töyssyjä, tähdätäkö niin että toinen etupyörä osuu reikään vai niin että se jää etupyörien väliin ja osuu takapyörän linjalle. Jarrutuksissa ja mutkiin kallistettaessa tuntuma on selvästi normaalia moottoripyörää parempi ja tarkempi. Caster-kulma on viitisen astetta perinteisiä moottoripyöriä jyrkempi, tasan kaksikymmentä astetta, ja jättöä on vain 74 milliä. Kaarteissa Niken ohjautuu millimetrin tarkasti ja suunnanmuutokset kesken mutkan ovat kevyitä tehdä. Hämmästyttävää, että raskas ja yläpainoinen etupää ei käytännössä tunnu ajaessa mitenkään. Koeajossa päästiin ajamaan pieni pätkä myös sardinialaista huonokuntoista soratietä, jossa Nikenin vakaus hämmästyttää vähintään yhtä paljon. Etupää kulkee kuin kiskoilla, mikä lisää luottamuksen ja turvallisuuden tunnetta selvästi. Maksimikallistukseksi Yamaha ilmoittaa 45 astetta, ja koeajossa jalkatapit raapivat usein asfalttia, eli mainittuun lukemaan pääsee helposti myös käytännössä. Erikoisen eturengaskoon takia vaihtoehtoja Bridgestonen ensiasennusrenkaalle ei juuri ole, mutta sporttouring-rengas ohjautuu normaalia terävämmin koska niitä on kaksi, joten urheilullisempaa rengasta ei kaipaakaan.
Mittaristo on uuden Tracer GT+:n tavoin kasvatettu seitsentuumaiseksi, ja on luettavuudeltaan selkeä. Ohjaustangon keinukatkaisimet on korvattu joystickillä, joka on käytettävyydeltään mainio. Tuulilasissa on 70 millin korkeussäätö, mutta säätövipu on jostain kumman syystä asennettu kaasukäden puolelle. Ajosento ja tuulilasin suoja ajoviimaa vastaan on hyvä. Vakionopeussäädin ja comfort-istuin viimeistelevät mukavuuden pitkillä matkoilla. Sport, Street, ja Rain-ajotilojen erot ovat todella suuret kaasuvasteen osalta.
Yamahan edustajat vertaavat Nikeniä ehkä hieman yllättäenkin FJR 1300:een kertoessaan uutuuden ominaisuuksista. Ja se on sikäli oikea vertailukohta, että molemmat ovat parhaimmillaan matka-ajossa eikä kummankaan ominaisuudet juuri muutu, vaikka pyörä lastataan matkustajalla ja matkatavaroilla. Vaikka Niken on 57 kiloa Traceria painavampi, niin FJR:ään verrattuna Niken on kuitenkin parikymmentä kiloa kevyempi. Semireippaassa koeajossa Niken kulutti ajotietokoneen mukaan 5,7 litraa sadalla, mikä on kymmenyksen alle valmistajan ilmoituksen. Hieman rauhallisemmalla ajotyylillä ja maltillisemmilla vauhdeilla on helppo päästä valmistajan ilmoituksen alle. 18 litran tankilllinen riittää siis yli 300 kilometrin matkalle.
Ilmoitettu 410 millin ”raidekapeus” tarkoittaa, että Niken luokitellaan tavalliseksi moottoripyöräksi ja sen ajamiseen vaaditaan moottoripyöräkortti. Se ei myöskään pysy itsestään pystyssä, vaikka monet yhä sitkeästi niin uskovat. Jos Nikeniä arvioi puhtaasti ajotuntuman perusteella, niin on käytännössä mahdoton löytää kaksipyöräistä kilpailijaa, joka tuntuisi mutkissa vakaammalta. Ulkonäkö lienee korkeamman hinnan ohella se toinen syy, että Niken ei myynnillisesti ole lähtenyt lentoon. Yamaha törmää historiassaan jo toisen kerran samaan tilanteeseen. 1990-luvun puolivälissä se toi markkinoille James Parkerin suunnittelemalla napaohjauksella varustetun GTS 1000-matkapyörän, joka oli kilpailijoihin verrattuna huomattavan vakaa ajettava, mutta hinta ja ulkonäkö estivät suosion. Joko aika nyt olisi kypsempi uudelle erikoiselle keularatkaisulle? Niken on yhdistelmä FJR:n vakautta ja MT-09:n ketteryyttä. Sen tekninen ja ulkoinen erikoisuus vaatii totuttelua ja ”out of the box” -ajattelua. Jos moottoripyörä valittaisiin puhtaasti ajo-ominaisuuksien perusteella, niin Niken keikkuisi myyntitilastojen kärjessä.
Moottori: nestejäähdytteinen, nelitahtinen, kolmisylinterinen rivimoottori
Voimansiirto: 6 vaihdetta, ketjuveto
Iskutilavuus: 890 cc
Suurin teho: 115 hv (84,5 kW) / 10 000 r/min
Suurin vääntö: 90,7 Nm / 7 000 r/min
Renkaat: 2 x 120/70R15; 190/55R17
Akseliväli 1510 mm
Istuinkorkeus 825 mm
Paino tankattuna 270 kg
Polttoainesäiliö 18 litraa
Takuu 2 vuotta
Hinta 24 062 €
