Kaverin haasteesta Baja 1000:n legendaksi

Wouter-Jan Van Dijk lähti kaverinsa yllyttämänä lievästi sanottuna takki auki ensimmäiseen Baja 1000 -kilpailuunsa – legendaarisin seurauksin.

Australiassa asuva hollantilainen Wouter-Jan Van Dijk ei vaivannut päätään turhalla valmistautumisella ennen Baja 1000 -kilpailua. Noin puoli vuotta ennen kisaa hän keskusteli kilpailuun osallistumisesta ystävänsä Shane Mossin kanssa, tarkoituksenaan ajaa tiiminä yhdessä tämän kanssa. Vuonna 2019 kisaan osallistunut Moss heitti ilmoille haasteen.

– Mikset ajaisi kisaa yksin ajavien Ironman-luokassa? Uskotko, että selviäisit siitä?

– Eiköhän se onnistuisi.

Yleensä Baja-kilpailijoilla on takanaan tiimi ja sponsoreita. Lisäksi he harjoittelevat reittiä pitkään ennen kilpailua. Van Dijkin lähestymistapa oli suoraviivaisempi. Hän lensi San Diegoon, osti nettipalstalta vuosimallin 2015 KTM 500 EXC:n, väkästeli kilpanumerot ilmastointiteipistä, pakkasi tavaransa kyytiin ja ajoi pyörän Kalifornian niemimaan eteläkärjen La Paziin, jossa oli kilpailun startti.

Katsastuksessa edessä olivat ensimmäiset ongelmat. Pyörän takahäkki oli murtunut tavaroiden painosta, ja se oli hitsattava kuntoon. Lisäksi kilpailua varten ostetut renkaat, joille Van Dijk oli saanut kyydin, oli erehdyksessä toimitettu lähdön sijaan reitin varren huoltopaikalle, eikä pyörää päästetty liian kuluneiden renkaiden vuoksi läpi katsastuksesta, vaikka Van Dijkin mukaan ”ne olivat minusta vielä ihan tarpeeksi hyvät.” Pyörä oli viimein kunnossa ja katsastettu muutamaa tuntia ennen Van Dijkin lähtöaikaa (01.32), ja ilman GPS-laitetta ajanut Van Dijk yllätti kaikki ajamalla kärkiajan ensimmäisellä fyysisellä väliaikapisteellä 375 kilometriä lähdöstä. Vielä toisellakin pisteellä, 964 kilometriä lähdöstä mies oli kilpailussa toisena, ja hänestä tuli välittömästi ilmiö.

Tiiminä toimi samanlaisella pyörällä reittiä pääpiirteissään seuraillut Moss. samanlainen pyörä tarkoitti, että Mossilla oli mukanaan periaatteessa kaikki mahdolliset varaosat Van Dijkin pyörään. Miehet olivat suunnitelleet kohtauspaikat, jonne Moss toi läheisiltä bensa-asemilta ostamaansa polttoainetta – henkilökohtaiset tankkauksensa Van Dijk hoiti itse pysähtymällä reitin varrelle osuneisiin ruokakauppoihin.

Sen lisäksi että Van Dijkillä oli Moss apunaan, yleisön suosikiksi noussut hollantilainen sai apua sekä paikallisilta että muilta tiimeiltä. Sen lisäksi, että hänen kerrotaan nauttineen erään tiimin tacotarjoilusta, kilpailun loppuvaiheessa toinen tiimi ”laastaroi” renkaan miehen KTM:n vaurioituneeseen etuvanteeseen nippusiteillä ja tankkasi tämän pyörän.

– En tiennyt siitä mitään. Pysähdyin vain etsimään Shanea, katsomaan olinko oikeassa kohtauspaikassa. Tutkin karttaa ja ennen kuin huomasinkaan, tankki oli täynnä, eturengas kiinnitetty vanteeseen nippusiteillä ja tiimi tarkastamassa pyörääni, Van Dijk kertoo.

– Olin jo aiemmin ihmeissäni, kun toiset tiimit olivat bensakannujen kanssa reitin varressa ja näyttivät kilpanumerollani varustettuja kylttejä. ”Kiitti vaan, tankki on täynnä!” Van Dijk nauraa.

Vaikka GPS:n puuttuminen johti eksymisiin ja siten sijoituksen putoamisiin, Van Dijkin vauhti oli koko kilpailun ajan hyvää. Hän sijoittui luokan yhdeksästä maaliin ajaneesta sijalle 7 ajalla 48:28.03, josta aikasakkoa oli 13 minuuttia 8 sekuntia. Yhteensä luokkaan starttasi 26 kilpailijaa. Miehen suosiosta kertoo se, että Ensenadan maalissa häntä oli odottamassa valtava fanijoukko.

– Kilpailu oli ehdottomasti haaste. Ajaminen ja kaikki käy voimille, olin viimeiset viisi tuntia aivan horroksessa. Havahduin, ja totesin, että on kerättävä itsensä, jos haluan päästä maaliin. Onneksi sade loppui, mikä helpotti ajamista. Olen todella onnellinen, että pääsin maaliin, Van Dijk totesi kilpailun jälkeen.

Entä nähdäänkö mies uudelleen Baja 1000:n lähtöviivalla?

– Pyörästäni on tehty jo ostotarjouksia, mutta ehkä jätän sen itselleni ja palaamme Shanen kanssa parin vuoden päästä ajamaan kilpailun tiiminä.

Melkoinen legenda.