25 huhtikuun, 2024
Ranskalaisen Herve Poncharalin johtamassa Tech 3-tiimissä MM-kauteen valmistautunut espanjalainen Marinelarena, 21, kaatui rajusti lyöden päänsä.
Hänet pidettiin seuraavat kuusi päivää koomassa ranskalaissairaalassa.
Marinelarena korostaa Marca'lle antamassaan haastattelussa, että hän on onnekas selvittyään onnettomuudesta. Nuorukainen kuntouttaa itseään kotipuolessa Navarrassa, mutta radalle ja ainakaan GP-sarjaan ei ole vielä pitkään aikaan asiaa.
Jälkimmäisen osalta kenties ei enää koskaan.
– Tämä on merkinnyt minulle elämäni kaameinta painajaista. Kadotin Paul Ricardin radalla 19 päivää elämästäni siinä mielessä, että en muista niistä mitään.
Menneet viikot ovat olleet Marinelarenalle paitsi henkisesti, myös fyysisesti äärimmäisen raskasta aikaa.
– Menetin sairaalassa ollessani painostani 14 kiloa. En ollut tunnistaa itseäni peilistä. Olin kuin haamu.
– Kiitos kotijoukkojen, olen nyt päässyt takaisin seitsemän kilon päähän ihannepainostani. Painoin 65 kiloa ennen tuota kohtalokasta kaatumista, josta minulla ei ole minkäänlaista muistikuvaa. Haluaisin muistaa onnettomuuden yksityiskohdat, mutta en kykene siihen. Muistikuvistani ovat hävinneet myös kaksi onnettomuutta edeltänyttä päivää.
Taistelija ei anna periksi
Marinelarena on kuitenkin taistelija. Ja esimerkillinen sellainen.
– Unelmani on aina ollut voittaa maailmanmestaruus. Se unelma elää edelleen. Olen sen tavallaan velkaa myös faneilleni, joilta olen saanut vaikeina hetkinä uskomattoman hienoa tukea unohtamatta tietenkään kilpakumppaneita. Olen otettu siitä.
Marinelarenan kuntoutuminen on sujunut olosuhteisiin nähden hyvin. Paljon on tosin tässäkin mielessä yhä edessä, ennen kuin hän kykenee palaamaan radalle.
– Sain kaatumisessa kovia iskuja päähäni ja minulla on edelleen vaikeuksia tasapainon kanssa. Olkapääni ei ole vielä kunnossa ja se operoitiin uudelleen Espanjassa. Lisäksi oikea jalkani murtui neljästä kohtaa Paul Ricardilla. Parempaan suuntaan mennään koko ajan, mutta en elättele toiveita paluusta, ennen kuin olen 100-prosenttisessa kunnossa. Tai ainakin niin lähellä sitä kuin mahdollista.
Ratamoottoripyöräily merkitsee Marinelarenalle intohimoa.
– Olen kilpaillut 11-vuotiaasta lähtien ja perhe on ollut aina suurena tukenani. Tämä on ollut heille vaikeampaa aikaa kuin minulle. He joutuivat näkemään, että elämäni oli vaarassa. Olen pahoillani siitä, mutta tässä urheilulajissa nämä ikävämmätkin asiat voivat käydä toteen, kuten kaikki tietävät. Sinun on vain hyväksyttävä ja myönnettävä, että tämä ei ole sitä kaikkein turvallisinta työtä.
Marinelarena ei ole missään vaiheessa ajatellut uransa lopettamista. Perhe on ollut hänen tukenaan myös tässä päätöksessä.
– Minulle on aivan selvää, että haluan jatkaa rakastamaani lajia. Ei, siitä ei ole pienintä epäilystäkään.
