26 huhtikuun, 2024
Yksittäinen takaisku ajoittuu vuoden 2009 heinäkuuhun, jolloin MotoGP-luokassa Ducatilla kilpailleen Kallion oli pakko jättää korkkiruuvikaarteestaan legendaarinen Laguna Secan rata korkkaamatta Kaliforniassa.
Kallio oli kaatunut vajaata viikkoa aiemmin Assenin radalla Hollannissa sillä seurauksella, että vasemman käden nimettömästä kuoritui iso pala pois. Sillä sormella ei ollut asiaa Ducatin puikkoihin Lagunassa.
Kuka katkaisi sähköt!
Kallio on lukeutunut tuota työtapaturmaa lukuunottamatta kaikki vuodet paitsi sarjan nopeimpiin, myös luotettavimpiin kuljettajiin.
Mies on ollut fysiikaltaan rautaa, mutta pyörät ajoittain tekniikaltaan haavoittuvaisia, kuten lajin luonteeseen kuuluu.
Niin, Kalliolta on jäänyt aikojen saatossa Lagunan lisäksi myös yksi toinen kilpailu ajamatta, mutta sitä ei huomioda hänen GP-statistiikassaan kisamäärien osalta.
Kallio oli mukana ensimmäisellä Moto2-kaudellaan vuonna 2011 vielä Saksan GP:n lämmittelykierroksella Sachsenringin radalla, kunnes silloisen Suter-pyörän sähköt katosivat lopullisesti ja suomalainen joutui jäämään nojailemaan ihmeissään rataa reunustavalla aidalle.
Estradi oli sama, josta kaikki alkoi suomalaistalli Ajo Motorsportin Hondalla 20. heinäkuuta vuonna 2001. Kallio ajoi silloin uransa ensimmäisen MM-osakilpailun villin kortin kuljettajana. Se kisa päättyi keskytykseen avauskierroksella.
Vain viiden pisteen tähden…
Kallio ajoi ensimmäisen täysipainoisen MM-kautensa seuraavana vuonna tehden lopullisen läpimurtonsa 2005. KTM:llä kilpaillut Kallio saavutti tuolloin 125-kuutioisten MM-hopeaa vain viisi ikimuistoista pistettä sveitsiläismestari Thomas Lüthin takana.
Lüthi sai kumartaa silloin syvään Kallion unkarilaisen tiimikaverin Gabor Talmacsin puoleen. Kalliolta juuri nuo viisi pistettä käsittämättömällä maalisuoran tempullaan riistäneen Talmacsin nimi miellettiin Suomessa noihin aikoihin lähinnä kirosanaksi.
Seuraavana vuonna Kalliolle heltisi toistamiseen hopeaa piikkiluokasta. Mitalikokoelma sai KTM-uralla jatkoa edelleen kaudella 2008 ja vuorostaan pronssin muodossa 250-kuutioisissa.
Sen jälkeen edessä oli kaksi vuotta ja yhteensä 32 GP:tä kuninkuusluokassa Ducatin Pramac-tiimin riveissä. Siihen ajanjaksoon sisältyi myös keikkatöitä tehdastiimissä Casey Stonerin tuuraajana.
13 voittoa tähän mennessä
Kallio on saavuttanut tähän mennessä 13 MM-osakilpailuvoittoa, 40 podiumsijoitusta ja 15 paalupaikkaa.
Ei tarvitse olla ennustaja tietääkseen, että lisää on luvassa alkaneella kaudella Kallion kamppaillessa tiukasti Moto2-luokan maailmanmestaruudesta.
Kallio tarvitsi aikoinaan 31 GP:tä saavuttakseen ensimmäisen podioumsijoituksensa. Se näki päinvalonsa 10. lokakuuta vuonna 2003 Sepangin radalla Malesiassa, jolloin Kallio ajoi KTM:llä piikkiluokan kisassa toiseksi 2,658 sekuntia Hondan Dani Pedrosan takana.
Derbiä kuskannut Jorge Lorenzo puolestaan pyöritteli päätään 92 tuhannesosaa Kallion takana. Kyseisen kisan silloisen neljän kuljettajan eturivin muodostivat Lorenzo, Pedrosa, Kallio ja Stoner.
Maamme-laulu soi fadon sijaan
Kallion ensimmäinen voitto ja samalla myös paalupaikka kilahtivat plakkariin hänen 52. GP:ssään vuonna 2005 Estorilin röykkyisellä radalla Portugalissa.
Kallio ajoi huhtikuun 17. päivänä ensimmäisen MM-osakilpailuvoittonsa todellisessa trillerissä, jossa hän kukisti Apriliaa kuskanneen Hector Faubelin kahdeksalla tuhannesosalla. Honda-kuski Lüthi täydensi podiumtrion 2,898 sekuntia voittajasta.
Kallio saavutti kaudella 2005 ja 16 MM-osakilpailussa neljä voittoa, yhtä monta toista sijaa ja kaksi kolmossijaa. Upeaa, mutta pisteiden osalta harmillisesti päättynyttä kautta täydensi edelleen peräti kahdeksan paalupaikkaa.
Kallio pisti seuraavana vuonna podiumsijoitusten (11) ja pistekeskiarvon (16,375) osalta vielä piirun verran paremmaksi ajamalla kolme ykkös-, seitsemän kakkos- ja yhden kolmossijan neljän paalupaikan kera.
Kallion tähänastisista voitoista seitsemän on tullut 125-, viisi 250- ja yksi nykyisessä Moto2-luokassa. Moto2:n neitseellinen voitto heltisi viime vuonna Tshekin Brnossa.
Tällä kaudella Kallio ajoi toiseksi Qatarin Losailissa ja neljänneksi USA:n Austinissa. Hän starttaa pistekolmosena 200 GP:n juhlakisaansa Argentiinassa.
Eniten voittoja Japanista
Kallio on saavuttanut GP-voittoja kahdeksassa maassa ja yhdeksällä eri radalla. Motegin rata Japanissa on Kalliolle toistaiseksi tässä mielessä menestyksekkäin kolmen voiton myötä.
Kahden voiton estradeja ovat sarjan perinteisen päätöskisan näyttämö Espanjan Valenciassa, sekä jo pitempään GP-kartalta syrjässä ollut Shanghain rata Kiinassa.
Portugalin Estorilin ja Tshekin Brnon lisäksi Kallio on soitattanut Maamme-laulua kertaalleen Sachsenringilla Saksassa, Assenissa Hollannissa, Jerezissä Espanjassa ja Donington Parkin radalla Englannissa. Silverstone on sittemmin korvannut kerosiinista liukkaan Doningtonin Britannian GP:n kisaisäntänä.
Kallion saavuttamat podiumsijoitukset jakautuvat luokittain (125-250-Moto2) puolestaan tähän malliin: 23-10-7.
Ja paalupaikat vastaavasti 12-2-1.
MM-pisteitä Kalliolla on kasassa jo muhkeat 1627 kappaletta. Paremmaksi Moto2:n nykykuljettajista pystyy pistämään vain sanmarinolainen ja Kallion tavoin kuninkuusluokastakin kokemusta omaava Alex de Angelis 1747 pisteellä.
Vanha tuttu kiistakumppani Lüthi on kasannut tililleen 1483 täplää. Lüthin saldoa rassaa edellisen kauden alkupuoli, jolloin hän seurasi MotoGP-sarjan tapahtumia kotisohvalta käsi kipsattuna.
