26 huhtikuun, 2024
Kenelle tulee mieleen antaa yritykselleen nimeksi JepJep? Ja kuka prätkäkauppias ilmoittaa yhteystiedoissa nimekseen vain Kurko? Molempiin vastaus on Janne Kervinen, Mr JepJep.
JepJep tuo maahan ja myy käytettyjä Harley-Davidsoneja. Monelle motoristille nimi JepJep saattaa olla tuttu rakenneltujen pyörien näyttelyistä, sillä yrityksessä rakennettiin aikanaan lähes teollisesti näyttelypyöriä, joilla myös voitettiin lukuisia palkintoja.
Vuonna 1999 perustettu JepJep toi aluksi Saksasta autoja Suomeen. Sitten tuotaviin pakettiautoihin alettiin lyödä jo lähtömaassa Harrikoita kyytiin ja niitä myytiin siinä sivussa. Pian tuontiprätkistä muodostui yrityksen pääbisnes. Pyöriä alettiin myös rakennella ja parhaimmilaan näyttelyprätkiä rakensi viisikin miestä läpi talven. JepJep järjesti asiakkailleen bileitä, joissa oli paikalla parhaimmillaan yli tuhat vierasta. ”Kolmikymppisillä kosseilla meni lujaa”.
Tavallisista prätkäliikkeistä JepJep poikkeaa monessa suhteessa. Vaikka jätettäisiin huomiotta se, että liikkeestä sisältä löytyvät sulassa sovussa sekä metallisorvi että piano. Ei ole virallista merkkiedustusta, ei suuria ja näyttäviä valomainoksia katolla eikä sijaintikaan Joensuun ja Varkauden puolivälissä Varistaipaleella ole aivan keskeisin. Siitä huolimatta kauppa käy. Ja kauppaa tehdään hymyssä suin ja leppoisaan pohjoiskarjalaiseen tyyliin haastellen.
Käyn JepJepissä jututtamassa yrittäjä Janne Kervistä. Kysyn käykö vierailupäiväksi lauantai, johon Kurko toteaa että ”pannaan käymään, jos se on sulle hyvä päivä”. Tähän kulminoituu yksi yrityksen salaisuuksista, ei ole virallisia aukioloaikoja vaan mennään asiakkaiden ehdoilla. Ollaan auki käytännössä silloin kun asiakkaalle sopii tulla katsomaan ja ostamaan prätkää. Ja kun menen paikalle sovittuun aikaan lauantaina, niin Kurko jo käynnistelee vaihtopyörärivistöstä Harrikkaa asiakkaalle. ”Sori, ihan hetki menee kun myyn tän pyörän ensin hänelle”. Kaupat syntyvät, pyörä työnnetään asiakkaan pakettiautoon, jonka jälkeen istahdetaan tiskin ääreen keskustelemaan yrityksestä.
Kurko kertoo, että Suomeen tuotiin tullin tilastojen mukaan parhaimpina vuosina 620 käytettyä Harrikkaa, joista JepJepin osuus oli yli 400 kappaletta. Melkoinen siivu yhden merkin tuontimääristä. Kun tähän lisätään niihin vaihdossa tulleiden pyörien myynti, niin vuosittain myytyjen pyörien määrä oli vieläkin suurempi. Vaikka meno on sen jälkeen tasaantunut vähän alemmalle tasolle, niin melko monta tuhatta pyörää on JepJepin ovien kautta asiakkaille Suomeen toimitettu.
Kaupankäyntitapakin on JepJepissä poikkeava, sillä vierestä seuraten ihmetyttää ettei Kurko kehu pyörän siisteyttä, kromien kiiltävyyttä ja huoltokirjaa, vaan kertoo minkälaisia avaimia ja työkaluja tarvitaan ja miten sitä pitää huoltaa.
-Jos on vanhempi pyörä kyseessä, niin jututan vähän aikaa asiakasta että tietääkö hän varmasti mitä on ostamassa. Että tää on nyt just sellainen Harrikka jota japsikuskit nauraa. Ja jos haluat varman pelin jolla ajaa joka päivä töihin, niin pitää satsata viisi tonnia enemmän ja ostaa uudempi.
Tällä hetkellä tuodaankin käytännössä vain Harrikan matkamalleja, ja usein ne ovat myös uudehkoja.
Mistä Suomeen tuotavat pyörät kannattaa ostaa, miten ne löydetään ja mistä taas ei kannata Suomeen tuoda Harrikoita? Miksi Joensuussa pitkään toiminut yritys muutti Varistaipaleelle? Miten yrityksen nimeksi päätettiin antaa JepJep ja miksi kaikki kutsuvat Janne Kervistä Kurkoksi? Tämä kaikki ja paljon muuta selviää Biken numerosta 3/2022 (ilmestyy 3.3.2022), jossa on laajempi juttu JepJepistä. Lue!
Kesken jutustelun ovi kolahtaa ja Kurko esittelee sisään saapuvan henkilön.
-Tää on Kyläseppä Kuittinen, siitä ei piä häiriintyä. On mulla sellaisena kiireapumekaanikkona. Muut tekee mitä osaa, Kuittinen mitä haluaa. Ja siihen päälle se osaa vielä sähkötyötkin.
Aivan kuin epäilisin Kurkon liiottelevan, niin hän jatkaa vielä.
-Kuittinen rakensi itse moottoripyörän, jossa on vanha maamoottori. Kato, tuolla ulkona hangessa, ohjaustanko vaan näkyy. Kaasu oli kuin moottorikelkassa ja jalalla tallaa painamalla kiristettiin hihnaa niin lähti liikkeelle. Siitä on juutuubissa video, minä lähetän linkin sulle.
Tässä sama linkki teillekin, ihmetelkää:
