Enduromoottoripyöräilyn MM-joukkuekilpailu, International Six Days Enduro (ISDE) ajetaan 8.-13. elokuuta Kotkan ja Haminan seudulla

Juha Salmiselle tarjoutuu tällä kaudella tilaisuus takoa tuplakultaa MM-tasolla.
Kaikkien aikojen menestyneimmällä enduromoottoripyöräilijällä on tukeva ote henkilökohtaiseen mestaruuteen, minkä lisäksi Suomi starttaa suurimpana suosikkina Kotkan Kantasatamasta maanantaina käynnistyvään kuuden päivän mittaiseen joukkuekilpailuun.
– Mestaruudet ovat jääneet viime vuosina vähemmälle, joten mikä ettei, kyllähän niitä saisi tulla nyt kerralla vaikka kaksin kappalein. Kaikkea on tarjolla, mutta sitä ennen pitää ajaa jokainen kisapäivä ja kausi loppuun. Mahdollisuudet ovat toki hyvät, sanoo Salminen.
Suomen kivikovan kuusikon Kotkan ja Haminan ympäristössä ajettavassa MM-joukkuekisassa muodostavat Salmisen ohella E1-luokassa kilpailevat Matti Seistola ja Eero Remes, E2:ssa kahvaa kääntävä Jari Mattila, sekä E3:ssa kotiyleisöä huudattavat Marko Tarkkala ja Valtteri Salonen, joka nostettiin joukkueeseen loukkaantumisesta kärsineen Samuli Aron tilalle.
– Joukkueessa on hyvä fiilis ja eihän meillä ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin mestaruus. Tosin rytmi kotona on ollut tähän mennessä erilainen kuin reissukisoissa, joissa olemme yhdessä lennosta lähtien. Nyt jokainen on valmistautunut esimerkiksi pyörien saapumisen ja niiden testaamisen osalta vähän erilaisella aikataululla, mutta kyllä se siitä lähtee loppuviikkoa kohden, vakuuttaa Salminen.

”Jokainen metri pitää ajaa ajatuksen kanssa”

Sixille pedattiin hegemoniataistelua kotijoukkueen ja kolme edellistä mestaruutta vieneen Ranskan välille. Toisin kuitenkin kävi, kun ranskalaistähdet päättivät olla tuikkimatta Kymenlaaksossa eri syihin vedoten.
– En lähde ottamaan kantaa siihen, miksi Ranska jäi sivuun miesten kisasta. Siinä mielessä se on hullu homma, että Ranska lähetti Suomeen kuitenkin junnu-, nais- ja kerhojoukkueet. En usko, että Suomi päätyisi missään tilanteessa tällaiseen ratkaisuun, muotoilee Salminen.
Korea pöytä on katettu isännille, mutta mestaruus ei kuitenkaan lankea Suomelle välttämättä kuin manulle illallinen.
– Sixi on aina Sixi ja pitkän kisan kuluessa voi tosiaankin tapahtua kaikenlaista, muistuttaa itsekin eräänlaisesta joukkuekilpailun kirouksesta vuosina 2007-09 Chilessä, Kreikassa ja Portugalissa kärsinyt Salminen.
Suomelle tyrkyllä olevia kultakekkereitä on kuitenkin vaikea lähteä ajamalla himmentämään iloisessa satamakaupungissa.
– Ranskan poisjäänti on harmittava, mutta ei se vie kilpailulta arvoa. Toki meillä on nyt kenties paremmat mahdollisuudet kuin koskaan. Oman perustason säilyttäminen pitäisi riittää joukkueellemme, mutta ei tämä merkitse meille suinkaan mitään läpihuutojuttua. Espanja, USA ja Italia ovat onnistuessaan kovimmat vastustajamme, enkä toisaalta unohtaisi kärkipäästä Australiaakaan. Kaksi ensimmäistä kisapäivää näyttävät suunnan voimasuhteille, tuumii Salminen.
Husqvarnaa käskyttävä Salminen korostaa vauhdista tinkimätöntä varmuutta yli 1500 kilometrin uuvuttavassa urakassa.
– Lähtökohta on se, että jokainen päivä ajetaan maaliin asti. Varmistellen on vaikea ajaa, mutta hulluttelemaankaan ei sovi lähteä. Jokainen metri pitää ajaa ajatuksen kanssa, sillä panokset ovat siksi isot.

”Suomi-lisä”

Kotka-Haminan Sixi ei tarjoa suomalaisille enää maastollisesti samanlaista kotikenttäetua kuin takavuosina.
– Nopeat kuljettajat ovat nopeita joka puolella, muistuttaa Salminen.
Henkisellä puolella Suomella on kuitenkin selvä, eli Salmisen Suomi-lisäksi nimeämä etu puolellaan.
– Silmiini ei ole osunut vastaavaa muualla maailmalla. Ulkomaalaisilla kuljettajilla tuntuu olevan Suomessa ylimääräinen jännite päällä ja heillä on vaikeuksia pitää täällä omaa tasoaan yllä.
Suomessa kautta aikojen toisen kerran ajettavan MM-joukkuekilpailun reitti ja sen luonne eivät ole tuoneet yllätyksiä tullessaan viime päivät pääosin kävellen kaakon kulmilla hikoilleelle Salmiselle.
– Perisuomalaista, aika hiekkaista ja mahtuuhan sinne kiviäkin.
Salminen on kiertänyt upean uransa aikana maailmaa menestyksekkäästi ristiin ja rastiin. Tosin kotimaassa idän suunta on jäänyt hänellekin vieraammaksi.
– Tuohan tämä itärajan pinnassa ajettava kisa tiettyä eksotiikkaa ulkomaalaisten kuljettajien lisäksi myös meikäläiselle. Se on sinällään ihan makea juttu. Ei tarvitse aina koluta niitä samoja polkuja. Olen ajanut tällä suunnalla viimeksi reilut 20 vuotta sitten ja silloin kasikymppisellä motocrosspyörällä, Salminen, 34, muistelee.

Suomi vuoli viimeksi kultaa vuonna 2006

Suomen Trophy-joukkue on huuhtonut MM-kultaa historian saatossa kaiken kaikkiaan seitsemän kertaa vuoden 1996 Hämeenlinnan kilpailusta alkaen.
Salminen on ollut voittamassa niistä viittä, eli vuonna 1998 Australiassa, 2002 Tshekissä, 2003 Brasiliassa, 2004 Puolassa ja viimeksi 2006 Uudessa-Seelannissa, jolloin nykyjoukkueen kuljettajista kultamiehistössä ajoivat myös Tarkkala ja Mattila.
– Mestaruus on karttanut meitä viimeiset neljä vuotta, joten eiköhän nyt ole aika korjata sekin tilanne. Tilaisuus ja paikka ovat ainakin siihen parhaat mahdolliset, toteaa ensimmäisen ISDE-kisansa vuonna 1995 Puolassa ajanut ja nyt kultaa siis jo kolmannella vuosikymmenellä tavoitteleva Salminen.
Järjestyksessään jo 86. kerran ajettava, moottoripyöräilyn olympialaisiksi tituleerattu MM-joukkuekilpailu huipentuu viiden maastopäivän jälkeen lauantaina Karhulassa ladattavaan loppucrossiin.
Suomi sijoittui viime vuonna Meksikossa kolmanneksi Ranskan ja Italian takana. Huumesodan riivaamassa Meksikossa urakka typistyi viiden päivän mittaiseksi, kun rauhallisen Morelian ulkopuolelle viety loppucrossi jouduttiin peruuttamaan turvallisuussyistä.

Lisätietoja:
www.juhasalminen.net
www.isde2011.com

Uusin numero