19 huhtikuun, 2024
Vahvoja brändejä on paljon, mutta Ducati nousee lähes uskonnon tasolle Italiassa. Yksi merkittävä tekijä on design eli ulkonäkö ja se nostetaan esiin heti lehdistötilaisuuden alussa. Vasta tämän jälkeen tulevat suorituskyky ja ajettavuus.
Ducati järjesti uuden Multistrada 1260:n koeajon Italian Firenzessä ja juuri sille sopivassa paikassa, tehtaan omalla enduro ajokoulutilalla. Paikka käsittää suuret metsä- ja peltoalueet, joiden siimeksessä mutkittelee yli 100 kilometriä enduropolkuja. Koeajo ajettiin niin, että aamupäivä vietettiin enduropoluilla ja sitten iltapäivä maantiellä. Tähän täytyy selventää, että koeajo jakautui selkeästi enduropainotteiseksi, sillä lounaan jälkeinen maantieajo oli varsin lyhyt ja sisälsi paljon valokuvausta.
Aamun enduroon oli valjastettu omat pyörät. Ohjaustanko oli nostettu ylös, peilit irrotettu, renkaat vaihdettu ja säädöt asetettu enduroajoa varten. Jo pelkästään tangon nostaminen tekee paljon ja se onkin syytä tehdä jokaiseen pyörämalliin, jos haluaa ajaa maastossa.
Multistradan ajoasento miellytti. Varsinkin seisaaltaan ajaessa asento tuntui hyvin luontevalta ja tangon asennon myötä painoa sai helposti etupyörälle. Ducati tuntui alkuun hiukan leveältä ja suurelta, mutta siihen tottui hyvin nopeasti. Istuessa olo oli hiukan outo, sillä satula on todella syvällä pyörässä, mutta ajoasento miellytti. Se oli hyvin rento.
Ducatin mukaan uudessa Multistradassa on nelisen sataa erilaista vaihtoehtoa elektroniikan säädöille. Pyörään oli asetettu enduromode keskimmäisellä kaasunvasteella, jonka lisäksi luistonesto oli ykkösellä, kuten myös ABS. Kytkin kaikki pois ja laitoin sportmoden päälle, jolloin moottorista irtoaa kaikki 158 hevosvoimaa. Ajotiloja on neljä, urban, touring, sport ja enduro. Ne on yhdistetty Boschin IMU-järjestelmään (Inertial Measurement Unit). Tämän lisäksi löytyy keulimisenesto eli Ducati Wheelie Control (DWC), luistonesto (DTC), Boschin ABS ja mutka-ABS sekä semiaktiivinen jousitus, Ducati Skyhook Suspension (DSS). Tämä malli on varustettu myös liikkeellelähtöavustimella, Vehicle Hold Control (VHC).
Urban ja enduro rajaavat tehon 100 hevosvoimaan, muuten käytössä on kaikki 158 kaakkia.
Aamu alkoi varsin vauhdikkaalla pätkällä. Ajoimme 15-20 minuuttia enduropolkua, josta löytyi kivikkoa, liukasta liuskekiveä ja perinteistä hiekkavallia ja spooria. Multistradasta löytyi potkua niin, että hirvitti. Pieni oikean käden ranneliike vapautti kaikki hevoset laukalle, ja välillä tuntui, ettei meinannut kyydissä pysyä. Etupyörän pito oli kuitenkin erinomainen ja sen myötä takapää vain seurasi mukana.
Kahteen suuntaan toimiva quicksifter helpotti etenemistä entisestään, mutta keula löi hypyissä ja isoissa röykyissä läpi. Muuten Multistradaa oli helppo ajaa ja se käyttäytyi hyvin tasapainoisesti. Ehkä se oli hiukan levoton ilmalentojen aikana, mutta esimerkiksi röykkyjen keulimisessa se eteni kuin juna. Moottorin vääntö oli todella uskomattoman hieno.
Uusi 1262-kuutioinen Ducati Testastretta DVT (Desmodromic Variable Timing) moottori on huomattavasti edeltäjäänsä parempi. Iskun pituutta on kasvatettu 67.9 millistä 71.5 milliin. Ducatin mukaan 85 prosenttia maksimiväännöstä (128 Nm / 7500 rpm) on käytettävissä jo 3500 kierroksesta alkaen. Tämä todellakin tuntuu, sillä hitailla osuuksilla voi helposti ajaa kakkosvaihteella, ja niin matalilla kierroksilla, että normaalisti pyörän stumppaisi välittömästi. Vaihdevälityksiä on niin ikään rukattu, mutta omasta mielestäni ykkönen on todellinen ryömintävaihde ja ero kakkoseen on jokseenkin pitkä. Hyvä vääntö kuitenkin paikkaa tämän, sillä ykköstä ei juurikaan missään oloissa tarvita.
Pienellä tauolla tuunaamme etumies Andrea Rossin kanssa pyörän säätöjä. Semiaktiivinen jousitus toimii, mutta se oli liian pehmeä. Asetamme alustan kahdelle henkilölle ja matkalaukuille. Se jäykistää sitä merkittävästi. Tämän lisäksi lisäämme seuraavalla stintille luistoneston miniasetuksella ja enduro ABS:n. Kokeilen myös enduromodea 100 hevosvoimalla.
Täytyy sanoa, että luistonesto on varsin hyvä. Se toimii liukkaissa ylämäissä hienosti ja pitää pyörän liikkeessä koko ajan. Mutkaisella hiekkatiellä en siitä pidä, sillä se ei mielestäni anna tarpeeksi periksi. ABS toimii liukkaallakin hienosti.
Oma asetuspalettini löytyy helposti. Iskarit ovat erinomaiset jäykällä asetuksella, mutta elektroniikan osalta päädyin siihen, että luistonesto pois, sportmode täysillä tehoilla, mutta keskimmäisellä kaasunvasteella ja ABS enduroasetuksella. Vaikka jätin luistoneston pois, niin täytyy sanoa, että se toimii hyvin ja antaa sen verran myöden, että sillä on mukava ajaa. En kuitenkaan henkilökohtaisesti pidä siitä, että mutkien ulostulossa se rajoittaa menoa. ABS toimii kuin se kuuluisa junan vessa, enkä ole törmännyt näin hyvään ABS:n hiekka-alustalla minkään muun kuin BMW:n kanssa.
Uusi Multistrada 1260 Enduro on toimiva paketti offroad-ajamiseen. Se on vakaa, tehokas ja hyvän elektroniikan myötä varsin monipuolinen. Sillä on helppo keulia pienten esteiden yli ja etupyörän pito säilyy hyvänä koko ajan. Pyörä ei ole mitenkään siro, mutta painopisto on hyvä, jonka myötä käsittely on helpompaa, mitä voisi pyörää katsoessa odottaa.
Asfaltilla Ducati Multistarada on parannettu versio entisestä. Se menee kuin juna ja järjettömän vääntävä moottori tekee ajosta hyvin mieluisaa. Pyörä on helppo ajaa ja linjan vaihtaminen käy ilman hikipisaroita. Ajotilojen välillä on suuria eroja ja henkilökohtaisesti sportmode kiehtoi eniten. Quicksifter toimii, mutta itse asiassa vaihtamisesta ei tarvitse juurikaan huolehtia. Iso pykälä sisään ja antaa vääntävän moottorin hoitaa loput.
Asfaltille muutimme ohjaustangon asentoa alemmas, joten ajoasento oli hyvin rento ja letkeä. Pyörään oli kiinnitetty sivulaukut ja renkaiksi vaihdettu katumallit, joten tunnelma oli hyvin touringmainen.
Kaiken kaikkiaan uusi Multistrada on toimiva paketti, joka sopii hyvin niin asfalttiteille kuin niiden ulkopuolellekin. Varsinkin enduro-ominaisuudet sykähdyttivät, sillä ne ovat menneet paljon eteenpäin. Kadulla Multistrada on mielestäni aina ollut hyvä ja helppo, nyt se on vielä parempi. Venyvää moottoria on vaikea olla kehumatta, mutta kokonaisuus on myös hallussa. Elektroniikka on ehkä hiukan hankala siinä mielessä, että säätöjä on niin paljon. Yhden päivän aikana en päässyt yhtään jyvälle, kuinka paljon mahdollisuuksia on, mutta löysin toki itselle sopivat säädöt. Tämä on ongelma on sinänsä positiivinen ja varmasti ajan kanssa näitä säätöjä oppii tekemään.
Bike #10 lehdessä pyörästä on koeajo, jossa enemmän ajofiiliksiä ja tunnelmia.
