Bike matkablogi: Trollstigen-Geiranger-Dalsnibba

Geirangerin vuono

10 päivän Norjan kierros. Kolmas ajopäivä, Keski-Norjan must-paikat.

Kahden siirtymäpäivän jälkeen on aika lähteä koluamaan Keski-Norjan nähtävyyksiä. Ensimmäisenä yksi niistä kuuluisimmista, Trollstigen eli Peikonpolku. Åndalsnesin keskustasta lähdetään nousemaan noin 20 kilometrin matka, ensin loivempaa tietä puron seuraessa vieressä, sitten neulansilmiä ja jylhempää maisemaa. Molemmilla puolilla kohoaa lähes pystysuora vuorenseinä ja kun päällä on matalalla sumu-/sadepilvi, niin olo on kuin olisi tunnelissa.

Trollstigen

Serpentiinitie ohittaa korkean vesiputouksen niin läheltä, että vesi roiskuu tielle. Enemmän kuitenkin ajamista häiritsee teiden varsiin pysäköidyt autot ja tien varressa kulkevat ihmiset, jotka tukkivat osan ajoradoista.

Trollstigenin pohjoispuoli

Ylhäällä on aika jaloittelulle, kun käydään näköalatasanteilla ottamassa pakolliset kuvat. Sumukin on tässä välissä sopivasti hälvennyt, joten ylhäältä saa serpentiiniteistä mukavat kuvat. Matkamuistomyymälästä ei tällä kerta mitään mukaan. Kun lähdetään jatkamaan matkaa ja laskeudutaan vuoren toista laitaa alas, on maisemat paljon loivemmat ja rauhallisemmat, aivan kuten on monilla muillakin vuorilla tilanne.

Trollstigenin eteläpuoli

Matkalla lounaspysähdys ennen kuin noustaan vuonon (Storfjorden) ylittävälle lautalle. Ehkä vartin lauttamatka, hintaa 36 NOK per pyörä. Ei paha. 

Lautta Storfjordenin yli

Geirangeriin laskeuduttaessa on kaksi näköalatasannetta, joista todella upea näkymä Geirangerin vuonolle, jossa risteilyalus odottaa satamassa ja Hurtigruten on juuri saapumassa sen kaveriksi. Laskeutuminen Geirangeriin ja matka jatkuu pysähtymättä ylös Dalsnibbaan, jossa näköalatasanne on 1500 metrin korkeudella. Viimeiset viisi kilometriä on maksuportin jälkeen, lämpötila laskee ylhäällä neljään asteeseen ja sumu on niin sankka, että näkyvyyttä on ehkä 15 metriä.

Näköalatasanteelta jää kuvat ottamatta, mutta kahvit ja korvapuustit maistuvat sitäkin paremmalta, ennen kuin alkaa paluumatka. 

Lasikaiteen takana pitäisi olla Norjan hienoin maisema, Dalsnibban. Nyt vain sumua.

Paluumatkalla pysähdytään kuvaamaan Geirangerin vuono. Loppumatkasta alkaa ensimmäisen kerran päivän aikana sataa kunnolla, tähän asti on vain ollut märkiä kohtia tiessä ja aivan pieniä sadekuuroja. Tästäkin päivästä selvitään nahkapuvuissa silti ilman sadeasuja ja tavallisilla nahkakäsineillä. Ehkä keskimääräistä parempi tuuri säiden suhteen, sillä ollaan Norjan tilastojen mukaan sateisimmalla alueella. 

Päivän ajokilometrit vain noin 250. Kolmen päivän kokonaissaldo 1275 kilometriä.

Edellinen päivä:

Uusin numero