16 huhtikuun, 2024
Vuosina 2001 ja 2002 Ducati valmisti huippumallia merkinnällä MH 900 e. Sen oli piirtänyt Ducatin eteläafrikkalainen suunnittelija Pierre Terblanche, jonka kynästä on lähtenyt myös muita malleja, kuten Supermono ja 999. MH 900 e saavutti niin suuren huomion, että Ducati päätti tuoda markkinoille uuden malliperheen paljon suurempien sarjojen valmistukseen kuin käsin koottujen 2 000 kappaleen sarjan MH 900 e -pyörää. Uusi mallisarja sai nimen Sport Classic.
Ensimmäisinä markkinoille tuotiin 2006-malliset Sport 1000 ja Paul Smart LE. Seuraavana vuonna markkinoille tuotiin malli, jota käsittelemme näillä sivuilla ja joka on Ducati 750 GT -replika vuosimallia 1971: GT 1000.
Moottori on Ducati 1000 DS:n polttoaineruiskutuksella varustettu ja ilmajäähdytetty 992-kuutioinen V2, 92 hevosvoimaa ja 91 newtonmetriä. Se ei ole mikään tehopakkaus, mutta kiihdytys on vakuuttava ja keskirekisterin voima on sijoitettu täydellisesti. 91 newtonmetriä matalalla 6 000 kierroksen alueella mahdollistaa kätevän ja rennon ”slow in, fast out” -ajamisen. Ja kahdella alimmalla vaihteella ei ole todellakaan vaikeata lamauttaa ympäristöä takapyöräajolla. Jyrinä kahdesta pakokaasuaukosta on mahtava.
Parhaan mahdollisen aitouden saavuttamiseksi GT 1000 on varustettu 17-tuumaisilla pinnavanteilla, jotka on kengitetty 120- ja 180-renkailla. Sinulle, joka pidät sekä 70-lukulaisuudesta että aktiivisesta ajamisesta, on arvokas yksityiskohta, että vanteet ovat oikean mittaisia nykyaikaisia urheilurenkaita varten. Ehkä kyseeseen tulee myös jokunen ratapäivä, josta sekä jarrut että jousitus selviytyvät mainiosti.
Heiluri on valmistettu paksuista pyöreistä putkista, joita jousittaa kaksi hyvin näkyvää ja täysin säädettävää iskunvaimenninta. GT 1000 ei valitettavasti koskaan saanut epäsymmetristä heiluria, jossa on s-muotoinen putki oikealla puolella ja yksinkertainen iskunvaimennin vasemmalla puolella. Tämä erittäin haluttu yksityiskohta oli suotu ainoastaan kahden ensimmäisen vuosimallin sisarmalleille.
Jarrut voisivat olla terävämpiä sekä toiminnaltaan että esteettisyydeltään. Tuplat kaksoissylinteriset jarrusatulat Brembolta eivät täysin vastaa GT 1000:n korkeata tasoa, vaikka teräskierteellä päällystetyt jarruletkut ovat vakioasennuksia. ABS-toiminto puuttuu.
Viimeistely on erinomaista, ja on hyvin helppoa kadottaa itsensä GT 1000:n yksityiskohtien tarkasteluun.
Jos pidät kaikesta raasta ja kovaäänisestä Ducatissa, sinun kannattaa kääntää katseesi kahteen ensimmäiseen vuosimalliin, Sport Classic -malliperheen Sport 1000 -sisarmalliin. Se on nimittäin varustettu ihanasti rohisevalla kuivakytkimellä. Tämän lisäksi varusteisiin kuuluu oivasti muotoiltu heiluri, jota kuvailtiin edellä, matalampi clip on -ohjaus ja pikemminkin kupera kuin kovera polttoainesäiliö. Sekä takalokasuoja että ilmansuodatinpaneeli puuttuvat.
Ducatin kohdalla painotamme mielellämme, tavalliseen tapaan, kiinnostuksen kohteena olevan pyörän huoltohistorian perusteellista tarkistamista. On tärkeätä, että kampiakselin hihnat on vaihdettu uusiin joka toinen vuosi ja että venttilit on säädetty 10 000 km:n välein.
Kansainvälisellä ducatistien foorumilla muotoiltiin oiva vastaus kysymykseen, josko GT 1000:n hankkiminen vastaa mahdollista vaivaa.
”I guess it’s like entering a serious relationship: Do you love her enough to work through the rough spots?”
