Tältä tuntui kierros Mika Kallion kyydissä KymiRingillä

Alla kaksipaikkainen rata-ajoon muokattu KTM 1290 Super Duke R, edessä upouusi KymiRingin rata ja kuskin paikalla Mika Kallio. Tässä tunnelmia radan ensimmäisestä kaksipaikkaiskyydityksestä.

Red Bull kutsui toimittajia tutustumaan KymiRingin rataan jo kolmea päivää ennen MotoGP-testien alkua. Houkuttimena paikalla oli mahdollisuus kiertää rata Mika Kallion kaksipaikkaisen 1290 Super Duke R:n kyydissä. Rata-alueen rakennusten ja ympäristön rakennustyöt ovat edelleen käynnissä. Aikataulu on niin tiukoilla, että alunperin aamukymmeneksi sovittu tapahtuma siirrettiin parin päivän varoitusajalla kolme tuntia myöhäisemmäksi, jotta rata ehditään puhdistaa ennen ajoa. Siitä huolimatta rata-alueella voi olla työkoneita ja muuta liikennettä, joten kierrosaikoja ei kannata miettiä eikä yrittää tehdä mitään pohjalukemia. Homma oli kirjaimellisesti vesittyä juuri ennen H-hetkeä, kun sadekuuro kasteli radan. Slickseillä varustetulla Kotarilla ei olisi turvallisuussyistä asiaa märälle radalle, ei edes yksin ajaen eikä varsinkaan matkustajan kanssa. Kärsivällinen odotus palkitaan ja parin tunnin kuluttua rata on kuiva, päästään tositoimiin.

Rengaslämppärit pidetään päälle viimeiseen asti ja radalle lähdetään valmiiksi lämpimillä slickseillä.

Radan strategiset mitat ovat pituus 4600 metriä, kierretään myötäpäivään, mutkia yhdeksän vasemmalle ja yhdeksän oikealle, korkeuseroa 20 metriä ja mukana doseerattuja kaarteita joissa maksimikallistus 10 prosenttia. Radalla tulee valmistuttuaan olemaan sekä autopuolen korkein FIA:n ykkösluokitus että moottoripyörien korkein FIM A -luokitus.

Paikalla on medioita Yleisradiosta ja Maikkarista alkaen, mutta pääsen Biken edustajana ensimmäisenä kaksipaikkaiskyyditykseen. Matkustaja istuu kuin piippuhyllyllä KTM:n korkealla takaistuimella. Näköalat ainakin tulevat olemaan kohdallaan.

– Onko valmista, kyselee Kallio.

Sitten lyödään visiirit kiinni ja lähdetään vielä tällä hetkellä kapeaa varikkotietä kohti rataa. Kun varikolta käännytään oikealle kohti moottorirataa, näkee heti että tässä kohtaa jarrutetaan seuraavalla kierroksella rajusti, kun tullaan varikkosuoralta oikealle kääntyvään mutkaan. Välittömästi katse Kallion kypärän vasemmalle puolelle, sillä edessä on loiva vasen mutka. Seuraavaksi on syytä ottaa tukeva ote Kotarin matkustajalle rakennetuista kahvoista, sillä edessä on tiukka jarrutus ja jyrkkä kaarre ylämäkeen oikealle kohti MM-sarjan pisintä suoraa. 

Kallio ajaa hallitusti showtyyliin keulien yli kummun ja jatkaa kiihdytystä eturengas ilmassa pitkällä suoralla alamäkeen. Pieni woblaus tuntuu selvästi kun eturengas koskettaa lopulta taas asfalttiin. Silmät nauliutuvat jo jarrutuspaikkaan, sillä 250 nopeudesta jarrutetaan lähes nollaan kun edessä on kahden mutkan yhdistelmä oikealle, joissa suunta kääntyy yhteensä 180 astetta.  Alkaa teknisempi osuus radasta; vasen, oikea alamäkeen ja pitkä pitkä vasen. Pieni suora ennen kahta peräkkäistä 90 asteen oikealle kääntyvää mutkaa. Jarrutuksissa kokonaan käsien varaan tuleva oman kropan paino, painon siirto puolelta toiselle ja pieni jännitys saavat hien nousemaan kypärään. Rata jatkuu ylämäkeen kummun yli, eikä matkustaja tiedä mihin rata seuraavaksi kääntyy. Kallio leikkaa aivan vasemman reunaviivan yli – tietysti keulien – ja loivan oikean jälkeen edessä on jälleen 180-asteinen vasen. Tullaan jo radan loppuosalle ja jälleen edessä on lähes 180-asteinen vasen, joka taittuu ylämäkeen ja paikka näkyy hyvin myös varikkomuurilla seisoville kollegoille. Kiihdytys loivasti oikealle taittuvalla osuudella, erittäin tiukka jarrutus, jyrkkä oikea mutka ja ollaan varikon ohittavalla suoralla. Suoran läpi ajetaan jo tutusti keulien. Suoran päässä jarrutus on juuri niin kova kuin varikolta radalle tullessa pelkäsin. Tai itse asiassa vielä vähän kovempi, sillä jarrutus menee sen verran pitkäksi että ajaudumme apeksin kohdalla radan ulkoreunalle. Yksi kierros selvitetty, ei muuta kuin sama uudelleen. 

Kahden kierroksen jälkeen Kallio kurvaa takaisin varikolle ja mieleen tulevat Mikan sanat ennen kyyditysten alkamista.

-Yleensä kaksi kierrosta kyydissä riittää, se tuntuu jo käsissä ja vähän joka paikassa.

Ammattimies tietää mistä puhuu.