”Enää pojat ei itke, kun ne häviää”


15-vuotias Nöykkiöstä kotoisin oleva Jenny Ruokolainen kutsuttiin ainoana suomalaisena ja ainoana tyttönä tämän vuoden Red Bull Rookies Cupin karsintatilaisuuteen Espanjan Almeriaan. Viime viikolla järjestetty tilaisuus ei poikinut vielä Ruokolaiselle jatkopaikkaa, mutta suomalaislupaus teki vaikutuksen kovassa seurassa.

Mistä lähti innostus moottoriurheiluun?
Kun olin 8-vuotias äitini kuoli syöpään (2010). Myöhemmin iskäni tapasi erään ruotsalaisen tytön, joka oli kiinnostunut sporttipyöristä ja ratapäivista. Iskä kiinnostui itsekin kyykkypyöristä ja alkoi käymään ratapäivillä. Hän päätti aloittaa kilpaa ajamisen, mutta hän ei kerennyt aloittaa kilpailemista, koska me innostuimme myös ajamisesta siskoni Fannin kanssa ja kinusimme pyörää itsellemmekin. Iskällä murtui solisluu ratapäivillä ja hänelle tuli aikaa meidänkin ajamiselle. Minä ja Fanni innostuimme kunnolla ajamisesta ja hetken päästä iskällä ei ollutkaan enää aikaa tai rahaa omalle harrastukselleen. Fanni ajoi kilpaa viisi vuotta, mutta hänellä on ylitaipuvat nivelet ja kaksi vuotta sitten hänellä alkoi polvivaivat ja ne haittasivat ajamista. Lisäksi tänä kesänä rannevaivat estivät ajamisen kokonaan.

Milloin ajoit ensimmäisen kerran moottoripyörää, entä milloin oli ensimmäinen kilpailusi?
Ensimmäisen kerran ajoin moottoripyörää itse kun olin 10-vuotias keväällä vuonna 2012. Ensimmäinen kertani oli minimotolla. Osallistuin ensimmäiseen kilpailuuni minimotolla samana vuonna kesällä. Jo seuraavana vuotena aloitimme ajamaan myös 100-kuutioisella MiniGP-pyörällä.

Miten pojat ovat suhtautuneet sinuun radalla?
Poikien oli alussa hankala hävitä tytöille ja he saattoivat itkeä jopa 30 minuuttia kypärä päässä kilpailun jälkeen. Nykyään pojat ovat jo tottuneet, että tytöllekin voi hävitä.

Miten treenaat / pidät kuntoasi yllä?
Treenaan peruskuntoani esimerkiksi hiihtämällä talvisin ja rullahiihtämällä kesäisin, liikkuvuutta ja voimaa treenaan kuntosalilla ja harjoittelen myös paljon tasapainoa narulla kävelemällä. Teen myös muuta peruskuntoa harjoittavaa esimerkiksi käyn lenkeillä ja pyöräilemässä.

Mitkä ovat mietteesi menneestä kaudesta?
Tämä kausi meni todella hyvin ensimmäisiä kisoja lukuun ottamatta. Loput kisoista meni todella hyvin ja voitinkin monia kisoja ja olin ensimmäinen aika-ajoissa. Voitin myös tämän kauden Suomen Moriwaki Cupin mestaruuden. Olin myös hyvin iloinen, että minut kutsuttiin Red Bull Rookies Cupin karsintoihin, koska sinne ei pääse kovin helposti.

Olen myös ihan tyytyväinen viimekauden Alastaron kisoihin (2016) vaikkakin minulla oli ollut pitkä ajotauko ennen kisoja. Kisat menivät todella hyvin ja voitinkin ylivoimaisesti. Alastaron kisoista minulla on muutenkin paljon hyviä kokemuksia, koska siellä sain ensimmäisen MiniGP-palkinnon, ja seuraavana vuonna 2014 rikoin MiniGP-rataennätyksen kahdella sekunnilla, edellinen rata-ennätys oli Patrik Pulkkisen nimissä. Rataennätys on vieläkin nimissäni.

Olen hyvin kiitollinen, että olemme saaneet paljon todella hyvää ajokoulutusta muun muassa Aki Ajolta, Kari Vehniäiseltä ja Kallio Racingilta. Niistä on ollut hyvin paljon apua oppimisen kannalta.

Vaikuttaako viime kauden paha kaatuminen enää mitenkään?
Minun viime vuoden paha kaatoni ei vaikuta ajoon ollenkaan. Kaadon seurauksena oli yhdeksän viikon ajokielto, huvi- ja vesipuistokielto ja lenkkeilykielto. Kun vihdoin pääsin ajamaan viikkoa ennen Alastaron kisaa, tein heti oman ennätykseni ja ajaminen tuntui tosi hyvältä. Voitin Alastaron kisan ylivoimaisesti, yli 30 sekuntia seuraavaan. Loppukausi meni ihan hyvin, mutta sarjamestaruus oli jo menetetty yhdeksän viikon sairasloman jälkeen.

Miltä tuntui päästä Red Bull Rookies Cupin karsintaan?
Red Bull Rookies Cupin karsintoihin pääseminen oli todella hieno juttu minulle. Tuntui todella hienolta olla ainut tyttö karsintoihin päässeistä. Olin myös vähän yllättynyt, että minut kutsuttiin, koska karsintoihin hakee kaikki parhaat ympäri maailmaa ja vain rajallinen määrä kutsutaan karsintoihin. Minun lisäkseni karsintoihin kutsuttiin 108 muuta 31 eri maasta. Karsinnat olivat tosi hieno kokemus, vaikka en päässytkään läpi ja oli mukava tutustua moniin todella hyviin kuljettajiin eri puolilta maailmaa.

Olitko tyytyväinen suoritukseesi karsinnoissa vaikkei jatkopaikkaa irronnutkaan?
Karsinnat sujuivat loppujen lopuksi ihan hyvin. Oli hieman hankala sopeutua kaksitahtiseen pyörään, koska en ollut ikinä ennen ajanut sitä ja minulla oli vain kaksi kertaa 15 minuuttia aikaa. Ensimmäinen setti meni pyörään tutustuessa, mutta toinen setti meni jo paljon paremmin ja ajo tuntui jo ihan hyvältä. Minua jäi hieman harmittamaan, että minua ei kutsuttu torstai-päivälle, koska olisin tarvinnut vielä hieman lisää tuntumaa pyörälle. Moni tuli myös kehumaan ajoani ja kertomaan kuinka minä heidän mielestään kuuluisin jatkopäivälle.

Mitkä ovat ensi kauden / pidemmän tähtäimen tavoitteesi?
Ensi kaudella ajetaan Suomen Moriwaki Cuppia ja ensi kaudella olisi myös tarkoitus hakea Red Bull Rookies Cupin karsintoihin uudestaan. Tätä varten tarvitsemme kokemusta kansainvälisistä kilpailuista. Joten mikäli saamme rahoituksen kuntoon, ajamme European Talent Cupia, mikä on yksi maailman kovatasoisimpia sarjoja.

Urasi kohokohdat?
– Moriwaki Cupin voitto tänä vuonna.
– Tällä kaudella kisoissa kohtuullisen hyvin pärjääminen.
– Red Bull Rookies Cupin karsintoihin pääsy.
– MiniGP rataennätys rikki kahdella sekunnilla vuonna 2014, edellinen ennätys Patrik Pulkkisen nimissä.
– Paljon hyvää ajokoulutusta muun muassa Aki Ajolta, Kari Vehniäiseltä ja Kallio Racingilta.
– Viime kauden pahan kaadon jälkeen ylivoimainen voitto Alastarossa Moriwakilla.

Teksti: Moottoriurheilu.tv

Uusin numero