Bild
Seuraava artikkeli

Viva la France!

Toimitukselta
Milanossa vietetyn hikisen päivän jälkeen oli aika pukea jälleen ajovarusteet päälle ja suunnata eturengas kohti seuraavaa maata. Ranska onkin tämän reissun maista yhdeksäs. 

Starttasimme aamusella Milanosta kohti Ranskaa. Itse olin edellisen illan kaverini kanssa tutustumassa Milanon yöelämään Mikan jäätyä kämpille lataamaan akkuja. Aamulla keskimääräinen vireystila oli siis normaali, kun toinen oli pirteä kuin peipponen toisen näyttäessä lähinnä haudasta nousseelta. No, ei promilleja, joten koneet käyntiin. 

 

Milanon liepeillä tiestö on hieman tympeää. Myös pienet tiet tuppaavat olemaan suoria, joten ajelimme alkumatkan moottoritietä. Riemu alkoi, kun pääsimme juuri ennen rajaa sijaitsevaan Sestriereen, jossa muuten on erittäin näyttävä laskettelukeskus. Siitä eteenpäin tie olikin sellaista mutkataivasta, ettei paremmasta väliä. Upeassa laaksossa kulkeva tie oli leveä ja hyväpintainen ja näkyvyyskin mainio. Tuon osuuden ajoimme todellakin hymy korvissa nautiskellen ja tämä tie todellakin laitetaan muistiin - uskomattomalla tuurilla reitille poimittu tie on epäilemättä yksi tähän asti parhaista. Tien numero on muuten D1091, jos joku muukin tahtoo sitä käydä tuuppaamassa. 

 

Tosin reitillemme sattui joku Tour de France tai vastaava massiivinen polkupyöräkilpailu, jonka reitti onneksi kulki samaan suuntaan omamme kanssa, joten saimme edetä rauhakseen pyöräilijöiden seassa. Plussaa oli se, että vastaantulevaa liikennettä ei ollut lainkaan, mutta pyöräilijöitä sai silti varoa jatkuvasti. Joka tapauksessa tie oli riemastuttavan mutkainen ja maisemat henkeäsalpaavat. 

 

Aikamme ajeltuamme saavuimme päivän määränpäähän, Grenobleen, jossa sain kiristää Katanan ketjuja (jälleen). Vitja alkaa olla jo vähän elonsa ehtoolla, mutta josko se vielä tämän reissun kestäisi. 

 

Kun mekanisoinnit oli tehty, ajattelimme käydä syömässä ja nauttimassa Päivän Paikallisen Oluen. Hotellin kyljessä oleva ravintola oli kiinni, samoin kuin pari seuraavaakin löytämäämme ravintolaa. Siinä pyöriessämme bongasimme paikallisen luomu- ja lähituotekaupan, josta kävimme poistamassa muutaman oikeasti paikallisen oluen ja luomupretzeleitä. Päivän olut on Les Bieres du Tempsin "au fil du temps", joka on aivan upea belgialaistyyppinen vaalea ale, jonka tuoksu on hedelmäinen ja maku tasapainoinen, makeahko ja maltainen. Upea tuttavuus, jonka löytymisestä pitää kiittää kiinni olevia ravintoloita. Kiitos :)

Hei!

Ymmärrämme, että käytät adblockeria, mutta toivottavasti voit sulkea sen sivustomme osalta. Mainokset ovat perusedellytyksenä sille, että voimme ylläpitää sivustoa.