Perillä Suomessa, Latoajossa.

Kotona!

Sadan päivän RTW
Tasan viikko on kulunut siitä, kun ajoin Ransun kotipihalle. Turun satamasta en siis suunnannut suoraan kotiin, vaan kuten jo aiemmin viimeisessä varsinaisessa reissublogissa kirjoitin, päätin matkani ”virallisen osuuden” Kurikkaan. Latoajo- kokoontumisajoon. Perjantaina 22.8. Kurikassa ralliportilla pysäytin kellon ja tulos oli: 27.640km / 87vrk 17h. Siinä siis lukema, joka lienee epävirallinen naisten maailmanennätys. Kurikastakaan en malttanut vielä ajaa kotiin vaan kävin pikavisiitillä poikani Mikaelin luona Limingan taidekoulussa. Kaikkiaan matkaa maailman ympäri kotoa kotiin tuli 28.585km.

Ensimmäinen viikko kotona on mennyt hyvin pitkälle etukäteisarvausten mukaisesti. Sienimetsässä ja omassa puutarhassa on tullut vietettyä aikaa, kuten myös läheisten kanssa. Metriäkään en ole Ransulla ajanut sen jälkeen, kun kotiin pääsin :). Jonkin verran olen lomasta huolimatta ”sortunut” työntekoon. Kaikenlainen arkipuuhastelu on täyttänyt päivät, esim. pesukone hajosi tervetuliaislahjaksi, todettiin korjauskelvottomaksi ja kiikutin sen kaupungin varikolle kodinkoneiden keräyspisteeseen. Sellaista kaikkea...

Kovasti on kysytty ”miltä nyt tuntuu?" Kunpa osaisinkin siihen vastata. Olen edelleenkin todella hämilläni mutta veikkaan, että kunhan talvi koittaa ja etäisyys itse suoritukseen kasvaa, olen paremmin jyvällä todellisista tuntemuksista ja ajatuksista matkan suhteen. Ehkäpä talven MP-messuilla osaan jo kertoa enemmän. Päälimmäisenä tunteena tällä hetkellä on joka tapauksessa hämmennys. Miten on mahdollista ajaa maailman ympäri ilman ainuttakaan TODELLISTA vastoinkäymistä! Ei ensimmäistäkään rengasrikkoa, kertaakaan ei bensa loppunut, ei ainuttakaan vihamielistä ihmistä, ei luonnonolosuhteiden aiheuttamia vastoinkäymisiä jne. jne. Näin jälkeenpäin ajateltuna esim. kuulustelut Venäjällä ajettuani kielletylle alueelle, passin hukkuminen Vancouverin lentokentällä tai kaatumiset Kazakstanin tullissa ja Ulaanbatorin keskustassa tuntuvat lähinnä joltakin, mitä voin hymyssä suin muistella. Selvisinhän kaikista noista ilman jälkiseuraamuksia! Pienen hatunnoston teen myös itselleni: kertaakaan en hermostunut yksin liikkeellä ollessani. Viranomaisten kanssa oli helppo toimia, kun ei kiirehtinyt, hätäillyt tai hermostunut.

Paljon minä näin, koin ja opin. Kokemuksieni arvioiminen ”top 10” tyyliin tuntuu tällä hetkellä mahdottomalta. Muutamaan sanaan jos kuitenkin yritän sen tiivistää, niin ”ihmiset, luonto, kulttuurierot ja ajaminen”. Matkalle lähdin myös löytääkseni vastauksia siihen, mikä ihmisluonnossa todella on tärkeintä. Mitään järisyttävän uutta en kuitenkaan löytänyt, vaan entisestään voimistui aiemmin elämässä opittu: empaattisuus ja positiivinen asenne – ne pitävät sisällään kaiken muun tärkeän ja niiden avulla kaikkien elämä vaan on niin paljon antoisampaa.

Edelleenkään en pidä itseäni mitenkään kovin taitavana kuljettajana. Siitä huolimatta, että ajokilometrejä on ikään nähden todennäköisesti enemmän kuin suurimmalla osalla matkamotoristeja – nyt jo yli puoli miljoonaa - sekä lukuisa määrä epävirallisisia ennätyksiä tehtynä. Hitaissa nopeuksissa ja ahtaissa paikoissa painavan pyörän käsittely vaan on jotakin, joka vaatisi joko jonkinlaista luonnonlahjakkuutta, hirmuisesti tekniikkaharjoittelua tai ainakin – PIDEMMÄT RAAJAT!

Tässä vielä matkaan liittyviä faktoja mm. reitin ja budjetin osalta:

Reitti:

Riihimäki (Suomi) – Novgorod (Venäjä) – Tver – Sergiev Posad – Diveevo – Penza – Uralsk (Kazakstan) – Khromtau – Kostanay – Shushinsk – Omsk (Venäjä) – Novosibirsk – Mariisk – Kansk – Tulun – Kultuk – Babushkin – Sukhbaatar (Mongolia) – Ulaanbaatar – Sukhbaatar – Ulan Ude (Venäjä) – Khadukta – Chita – Sbega – Magdagachi – Novobureyski – Habarovsk – Spassk Dalniy – Vladivostok

Lautta: Vladivostok / Venäjä – DongHae / Etelä–Korea
DongHae (Etelä-Korea) – Gyeongpo Beach – Muyngyeng – Seoul

Lento: Seoul (Etelä-Korea) – Vancouver (Kanada)

Vancouver (Kanada) – Naramata – Golden - Emerson Bridge Park – Regina – Rivers – Winnipeg – Thunder Bay – Sault Snt Marie – Pickering – East Syracuse (USA) – Gardner – Hampton – St. Stephen (Kanada) – Truro

Lautta: North Sydney (Nova Scotia) – Argentia (Newfoundland)

Argentia – Butter Pot provincial park – Terra Nova national park – Norris Point / Gros Morne national park – Port aux Bascues

Lautta: Port aux Bascues (Newfoundland) – North Sydney (Nova Scotia)

North Sydney – Perth-Andover – Montmagny – Montreal

Lento: Montreal (Kanada) – Lissabon (Portugal)

Lissabon (Portugal) – Siete Iglesias de Trabancos (Espanja) – Zaragoza – Andorra la Vella (Andorra) – Connaux (Ranska) – Le Sentier (Sveitsi) – Karlsruhe (Saksa) – Berlin

Lautta: Rostock (Saksa) – Gedser (Tanska)

Gedser (Tanska) – Kööpenhamina

Lautta: Helsingor (Tanska) – Helsingborg (Ruotsi)

Helsingborg (Ruotsi) – Tibro – Tukholma

Lautta: Tukholma (Ruotsi) – Turku (Suomi )

Turku (Suomi) – Kurikka / Latoajo

Kustannukset: toteutuneet (suluissa budjetoitu):

a) polttoaine: 1358,08€ (1500)
b) majoitus: 1032,72€ (1500)
c) ruoka: 372,27€  (1500)
d) lennot pyörä + kuski (sis. tulli- ja terminaalimaksut sekä agenttipalkkiot): 4805,73€ (4500)
e) laivamatkat (sis. tulli- ja satamamaksut sekä agenttipalkkion): 1069,01€ (500)
f) muut menot, esim. vakuutukset EU:n ulkopuolella, pyörän huollot ja renkaidenvaihto, tuliaiset + postikortit ja -merkit, tietullit, parkkimaksut, uusi kamera (vanha luopui leikistä Newfoundlandissa...) jne: 1214,17€ (1000)

Yhteensä: 9851,88€ (10.500)

HUOMIOITAVAA:

  • Ruokaan ei paljon rahaa mennyt, koska en yksin ollessani käynyt ravintoloissa, trangia lauloi ja minulle tarjottiin usein ruoka home hospitality majapaikoissani, joita oli yhteensä 21 (30 yötä) Tämä selittää myös majoituskustannusten pienuuden. Pääasiassa majoituin gastinitsoissa, hostelleissa, teltassa ja motelleissa. Vain muutaman kerran oikeassa hotellissa.
  • Laivamatkabudjetti kasvoi ylimääräisen Newfoudlandin keikan vuoksi sekä siksi, että Vladivostokin agenttini oli unohtanut kertoa kaikennäköisistä satama- yms. kuluista... Väli Vladivostok – DongHae tuli todella lopulta maksamaan hulppeat 755,80€. Kohtuuarvokasta, kun ottaa huomioon, että matka ei ole paljoa pidempi kuin Helsinki – Tukholma väli!

Lopuksi haluan kiittää kaikkia, jotka kannustivat ja auttoivat minua ennen matkan alkua, matkan aikana ja sen päätyttyä. Lisäksi SUPERKIITOKSET kaikille majoittajilleni. Teidän ansiostanne säästin toki rahaa mutta mikä paljon tärkeämpää: sain tutustua uusiin ihmisiin, tapoihin ja kulttuureihin!

Majoittajat:

  • Vaalimaa / Suomi: Kira Oivo + perhe
  • Novgorod / Venäjä: Dima x 2 + perheet, sekä Helena Jokinen, yhteyshenkilö Suomessa
  • Tver: äiti Juliana
  • Khromtau / Kazakstan: Polina Meka + Valodja
  • Kostanay / Kazakstan: Steppe Riders
  • Shushinsk / Kazakstan: Evgeni & Tatiana, sekä Sami Viljanen, yhteyshenkilö Suomessa
  • Omsk / Venäjä: Nina + perhe, sekä Sergei Lukin, yhteyshenkilö Suomessa
  • Novosibirsk / Venäjä: Galina Ermolina, sekä Heidi Rautionmaa, yhteyhenkilö Suomessa
  • Vladivostok / Venäjä: Galina Alexeeva + Olga x 2, kanttori Tatiana + isä Artem + koko Kazanskayan seurakunta
  • Etelä-Korea: Myungsil Kim sekä Globe Riders, mm. Mr Lee x 2, Mr Anh sekä ”Hippie Coffee”
  • Naramata / Kanada: United Church of Canada, Jim, Natalie & Janet, sekä Jooa Sotejeff-Wilson, yhteyshenkilö Suomessa
  • Calgary / Kanada: Glen Kinner, sekä kummitätini Tanja Kumpuniemi yhteyshenkilö Suomessa
  • Rivers / Kanada: Tracy + perhe
  • Winnipeg / Kanada: Loraine & Nancy, sekä Jooa
  • Thunder Bay / Kanada: Susan Mattinson, sekä yhteyshenkilö Kanadassa Wendy Donaldsson
  • Pickering / Kanada: Jenn & Dave Baksh, sekä Jooa
  • Gardner / USA: Johanna Harjumäki + perhe, sekä Mauri Harjumäki, yhteyshenkilö Suomessa
  • Perth-Andover / Kanada: Mieke & Kip Demmings
  • Montreal / Kanada: Robert Botros + perhe, Jill Piebiak                                                                  
  • Le Sentier / Sveitsi: Paula Linnaluoto – Jaakkola & Paavo Jaakkola                                                                 
  • Karlsruhe / Saksa: Leena Pajo, sekä yhteyshenkilöt Suomessa Leena ja Jefim Brodkin         
  • Berlin / Saksa: Eeva Torttila                                                                                                 
  • Kööpenhamina / Tanska: Erna & Tito Gronow + perhe                                                                       
  • Tibro / Ruotsi: Tore Andersson & Pirjo Linnaluoto


Lisäksi:

  • Perhe, ystävät ja sukulaiset, erityisesti kummitätini Tanja Kumpuniemi ja puolisonsa Juha Kumpuniemi sekä mieheni Olli Alho / family, friends and relatives
  • Riihimäen Moottoripyöräkerho Kahvakopla, erityisesti Eppu ja Pasi
  • Touring Finlandia moottorikerho, erityisesti Ari ja Timo
  • Helsingin ortodoksinen seurakunta, erityisesti Milja
  • Järvenpään ortodoksisen kirkon väki + KIRKKOKUORO, erityisesti Simo ja Petteri
  • Klaukkalan ortodoksisen kirkon väki (P. Nektarios on nyt kulkenut mukanani maailman ympäri!)
  • Bike-lehti
  • Aamuposti-lehti
  • Bonavivo- sivusto
  • Kanadan Sanomat
  • Mp-kouluttaja Jyri Tengman
  • ”iskarimestari” Topi Toivonoja
  • Janne Jusula, joka suunnitteli logoni
  • Mainostaito, joka teki logosta tarrat
  • Wendy Choi, ihana E-Korean agenttini

Koska blogikirjoitusten lisäksi päiväkirjamateriaalia on yhteensä 110 sivua ja kuvia on tuhansia, elän toivossa, että saisin mahdollisimman pian aikaiseksi matkastani suuremman kirjallisen tuotoksen. Joka tapauksessa on ollut ilo ja kunnia jakaa tämä elämää suurempi kokemus blokirjoitusteni lukijakunnan kanssa.

Kohti ääretöntä – ja sen yli! Minä tein sen!
 

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Ilmainen uutiskirje!

Tilaa uutiskirjeemme ja pysyt kartalla siitä, mitä moottoripyöräilyn saralla tapahtuu.

Voit lopettaa uutiskirjeen tilaamisen koska tahansa. Emme luovuta osoitettasi muille tahoille.

Sulje Tilaa uutiskirje: