Ulan Bator, maailman korkeimmalla sijaitseva pääkaupunki

Sadan päivän RTW
Kolmas päivä Mongoliassa vetää mietteliääksi. Ulan Batorin suurkaupungin meno ei välttämättä ole tarkoitettu minulle ja ajatus täällä vietettävien päivien määrästä on kaventunut. Siitäkin huolimatta, että paljon mielenkiintoista ja mukavaa on tapahtunut.

Babushkinissa, Baikal-järven kaakkoisreunalla tapasin siis ”Mongolian sankarit”, Ollin, Jarin ja Arton. Hurjia olivat matkamiesten kertomukset pohjoisen Mongolian läpiajamisesta. Lunta, pehmeää dyynihiekkaa sekä kartalle merkittyjä mutta käytännössä olemattomia teitä oli matkalle mahtunut. Kiitollinen olen, että ajoissa tajusin, ettei kyseiselle osuudelle ole mitään asiaa yksin.

Niinpä siis sunnuntaiaamuna starttasin kohti Ulan Udea ja Mongolian rajaa. Matka sujui mainiosti ja rajamuodollisuuksiin meni ”vain” 2½ tuntia! Tähän mahtui mukaan mm. rajavartian koeistumiset ja poseeraamiset Ransun selässä sekä toisen tullivirkailijan epätoivoinen yritys saada kirjattua Ransun tiedot suomalaisesta rekisteriotteesta.

Yöksi jäin rajan tuntumaan Sukhbataarin pikkukaupunkiin, josta löytyi varsin mainio hotellihuone hintaan 12€. Tunne rajan ylityksestä ja Mongoliaan saapumisesta oli pakahduttava ja jatkui seuraavana päivänä, kun starttasin vuorten läpi kohti pääkaupunki Ulan Batoria.

Tuon n, 350km:n matkalle mahtui paljon mielenkiintoista nähtävää ja unohtumattomia kokemuksia. Varsin pian startin jälkeen tapasin kaksi sveitsiläistä pyöräilijää, jotka olivat polkemassa Irkutskista Ulan Batoriin tarkoituksena jatkaa siitä junalla Pekingiin. Tätä ennen olivat polkeneet jo Bernistä Moskovaan ja siitä jatkaneet Trans Siperian junalla Baikalille.

Vuoristomaisemat, jurtat, paimenet, jakit, hevoset, lehmät, lampaat, siat, vuohet jne. pysäyttivät kuvaamaan lukuisia kertoja. Halu tallentaa kuviksi kaikki tämä suomalaiselle niin erilainen, oli valtava. Tien kunto vaihteli laidasta laitaan tällä ”Mongolian highwayksi” kutsutulla tiellä. Kerran jouduin jopa pysähtymään suunnitellakseni mahdottomalta näyttävän esteen ylitystä. Kuvasinkin paikkaa mutta jälkeenpäin kuvia katsellessani jouduin toteamaan, etteivät ne paljastaneet todellisuutta. Tässä tapauksessa tein päätöksen kääntyä ympäri ja siirtyä vähän matkan päässä läheiselle hiekkatielle, jonka ulkonäkö oli onneksi pettävä. Pohja oli kova ja siis erittäin ajettava kaltevuudestaan huolimatta.

Ulan Batoriin saavuttuani jouduin jo kolmannen kerran matkan aikana toteamaan suurkaupungin liikenteen ongelmat. Täällä kun vielä ikävän lisämausteen tuo paikallinen varsin välinpitämätön liikennekulttuuri. Joka suunnasta puskee päälle busseja, maastureita, henkilöautoja jne. Niinpä väistämätön oli edessä lähes ydinkeskustassa eräissä liikennevaloissa: menetin tasapainon ja pelastusyrityksistäni huolimatta Ransu parka oli hetken päästä kumollaan. Takanaolevasta autosta tuli kaksi miestä auttamaan ja pääsin jatkamaan matkaa ilman vahinkoja. Mutta varsin haastava oli tuo lähes kaksituntiseksi venynyt laupungin läpiajaminen!

Hieman kaatumiseni jälkeen tapahtui tämän päivän maailman globaaliudesta kertova erittäin positiivinen yllätys. Jälleen seistessäni liikennevaloissa, vierestä kuuluu yht´äkkiä selvällä suomella; ”moikka!” Käännyn katsomaan ja vieressä olevan skootterin selässä oleva mongolialaismies alkaa juttelemaan SUOMEKSI! Liikenteen hitaasti edetessä minulle selviää, että kyseessä on Suomessa jo seitsemän vuotta asunut ja suomalaisen naisen kanssa naimisissa oleva Tulga. Olivat saapuneet lomailemaan Ulan Batoriin Tulgan vanhempien luo. Vaihdoimme yhteystietoja ja katsotaanpa, pääsisinkö peräti kyläilemään paikallisen perheen luo!

Oasis Guesthouse, jossa nyt majailen, on bikerien suosima majapaikka ja täällä oloaikanani paikalla on ollut motoristeja ainakin Englannista, Norjasta, Venäjältä, Sveitsistä, Ranskasta ja jopa Islannista! Kuulumisia ja matkakertomuksia sekä -suunnitelmia on vaihdettu. Lisäksi norjalaisen Espenin repusta löytyi aivan käsittämättömällä tavalla ylimääräinen laturi go pro kameraani. Kamerasta kun oli sittenkin tuon ”lentoepisodin” seurauksena hajonnut latausliitin. Aikaisemmin olin jo saanut Mongolianmatkaaja Jarilta lisäosia katkenneeseen varteen. Alkaa jo epäilyttää tämä hieman liian hyvä tuuri...

Nimittäin: Ulan Batorissa on siis myös ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko (rak. 2009), jonka olin kaupungin läpiajaessani huomannut. Niinpä tänään kävin turhaan kolkuttelemassa kirkon suljettuja ovia. Viereisestä rakennuksesta, jossa seurakunnalla on toimitilat, löysin kyllä ihmisiä, mutta jotka valitettavasti eivät pystyneet minua auttamaan. Hieman pahoillani lähdin kävelemään kaupungin keskustaa kohden, kunnes vähän matkan päässä kohtasin tutunnäköiset vaatteet: eurooppalaisen näköinen mies papin stikari päällä! Pysäytin hänet ja hän osoittautui todellakin isä Alekseiksi, joka toimii pappina em. kirkossa. Yhdessä siis siirryimme kirkkoon ja juttutuokiomme venyi yli tunnin mittaiseksi. Hän kun oli opiskellut Sergiev Pasadissa teologiaa ja latinalaisia kieliä, niin englanti taipui erittäin hienosti. Niinpä voinkin nyt lähettää hänen erittäin lämpimät terveisensä kaikille Suomen ortodokseille! Oli kyllä mielettömän mukava kohtaaminen, jonka päätteeksi luin ja lauloin suomeksi suurehkon kirkon varsin mielenkiintoisessa akustiikassa. Lienee ollut ensimmäinen muttei toivottavasti viimeinen kerta, kun ks. kirkossa kuullaan suomea!

Ruokaongelma tuli tämän päivän osalta ratkaistua sillä, että löysin läheisen basaarin irtomyynnistä valmista aika tulisesti maustettua tofua ja merilevää. Siihen salaatti kyytipojaksi, niin johan olivat ravintoarvot kohdallaan! Jos en muuten ole vielä muistanut mainita, niin teräspakkini on toiminut täydellisesti tähän asti eli minkäänlaisia vatsavaivoja en ole saanut. Koputetaan puuta...

Hieman ovat siis avoimena loppuviikon suunnitelmat. Niin että missähän sitä juhannusta viettäisi, heh! Vasta 2.7. on lähtö Vladivostokista Koreaan ja vaikka matkaa sinne täältä on ”vain” 4000km, luulen matkan vievän itse itseään. Kuten tähänkin saakka.

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Ilmainen uutiskirje!

Tilaa uutiskirjeemme ja pysyt kartalla siitä, mitä moottoripyöräilyn saralla tapahtuu.

Voit lopettaa uutiskirjeen tilaamisen koska tahansa. Emme luovuta osoitettasi muille tahoille.

Sulje Tilaa uutiskirje: