Uusi YZF-R1 on pehmennetty, muttei kesytetty.

Yamaha YZF-R1 2012

Koeajo

Vuoden 2012 Yamaha YZF-R1 uutuutena on highsidereita ehkäisevä luistonestojärjestelmä. Pyörän vakiorenkaat ovat kuitenkin painajaismaiset. Kun alla on asianmukaiset kumit, päivitetty japanilainen on sekä karismaattinen että helppo ajaa.

valencian gp-radan varikkoalue on lähes sulamispisteessä lämpötilan kohotessa kevyesti yli kolmenkymmenen asteen. Kymmenkunta vuoden 2012 yzf-r1 -pyörää renkaanlämmittimineen odottelevat siistissä rivissä.Päivän kaksi ensimmäistä koeajoa tehdään Michelin Power Pure -alkuperäisrenkailla (vaikka osa malleista myydään Dunlop Sportmax Qualifier ii -renkailla).
Aamuisessa esittelyssä on käyty läpi uusi luistonestojärjestelmä (tcs), jonka kuuden eri asetuksen avulla voi määritellä haluamansa tason takarenkaan luistolle. Uudistus on tehty lisäämällä eturenkaalle nopeussensori ja uusimalla ecu-softa. Takarenkaalla on ollut nopeussensori jo vuodesta 2009. Sensorit lähettävät tietoa renkaiden nopeudesta ecu:lle, joka mittaa mahdollisen nopeuseron etu- ja takarenkaan välillä. Takarenkaan luistaessa ecu-säätää polttoaineensyöttöä ja sytytystä valitun tcs-asetuksen mukaan.

Moottorissa on kolme ajoasetusta, jotka voidaan valita ohjaustangosta. Normaali, (joka valmistajan mukaan tarjoaa parhaan mahdollisen suorituskyvyn), a-asetus (terävään vasteeseen) ja b-asetus (pehmeään vasteeseen). Suosituksen mukaisesti ensimmäinen ajo alkaa moottorin normaali-asennolla ja tcs:n kuutosasetuksella.

Kahden lämmittelykierroksen jälkeen vauhtia nostetaan ja luotetaan sokeasti järjestelmään, jonka pitäisi pehmeimmässä asetuksessa olla ”idioottivarma”. Sitä se ei ole. Kun kaatuminen on kahteen otteeseen täpärällä takarenkaan luistaessa, on hidastettava vauhtia ja rauhoitettava kaasukättä mutkasta tullessa. Luottamus järjestelmään heikkenee merkittävästi, mutta on väärin syyttää yksinomaan Yamahan uutta luistonestojärjestelmää. Heikoin lenkki on Power Pure -renkaat, joiden käytös ominaisuuksensa rajoilla on uskomattoman äkkinäistä. Niiden suorituskyky on ala-arvoinen eikä niitä voi missään tapauksessa suositella rata-ajoon. Renkaiden käyttäytymistä maantieajossa ei testata, mutta on rankasti kritisoitava sitä, että  näinkin urheilullisessa pyörässä on niin kelvottomat renkaat. Huonot renkaat vaikeuttavat ylipäänsä moottoripyörän arvioimista ja päivän toisen koeajon jälkeen toimittajakaarti puistaa päätään epäuskoisena. Onneksi r1:n maine pelastuu, kun pyörä koeajetaan vielä Michelin Power One -renkailla. 

Yamahan mukaan tcs:n asetusten suurin vaihtelu on neljännen ja viidennen asennon välillä. Muut asetukset ovat hienosäätöön tarkoitettuja. Uusilla kumeilla ja uudella itseluottamuksella varustettuna koeajo aloitetaan 4-asetuksesta käyden läpi loput asetukset aina ykköseen saakka käyttämällä ohjaustangon vasemman puolen nappeja. Nyt ei tule odottamattomia suteja ja perä alkaa elää vasta kakkosasetuksella. Samalla tuntuu siltä, että vasta kahdessa viimeisessä asetuksessa mutkiin tuntuu saavan oikeanlaisen vedon. 
Renkaiden terävämpi profiili ja huomattavasti parempi pito poistaa nopeasti aamupäivän huonon vaikutelman. Ex-superbikekuski Jeffrey de Vries on säätänyt päivitetyn jousituksen sopivaksi sileää ja suhteellisen tasaista gp-rataa varten. Power One -renkailla r1 ohjautuu hyvin ja etenee kurveissa kuin juna. 
Vaikka tarkkuus on hyvä, se tuntuu hieman raskaalta, kun pitää tehdä nopeita suunnanmuutoksia shikaaneissa. Kun vertaa terävimpiin kilpailijoihin, jotain tuntuu puuttuvan. 

Takajousta on pehmennetty ja pidennetty (ennen 98,1 nm/159,5 mm, nyt 93,2 nm/161 mm) ja esijännitystä voi nyt säätää tavallisella tasapäämeisselillä. Yläkolmio on uusi, edeltäjäänsä viisi prosenttia kevyempi ja jäykempi. Muutoksen takaa löytyy todennäköisesti aiempaa mallia vaivannut etuputkien liikkuminen jarruttaessa, joka on aiheuttanut ongelmia erityisesti kilpakuskeille.
Nelisylinterisessä moottorissa on epätasainen sytytysjärjestys ja cross plane -kampiakseli (joka antaa perinteistä rivinelosta tasaisemman väännön). Uudenlaiset, kuusikulmaisilla päätykappaleilla varustetut vaimentimet karjuvat gp-tyyliin, mutta r1 on teholtaan selkeästi vahvempia superbikeja jäljessä. Polttoaineensyöttö ei myöskään ole ihan täydellistä mutkasta tullessa, vaan pyörä nykii hieman. Vaste on hyvä ja moottori on nopea, mutta hieman pehmeämpi polttoaineensyöttö helpottaisi kaasun säätelyä mutkasta tullessa.
Vaihdelaatikko puolestaan on täysosuma, se toimii täydellisen kevyesti ja helposti. Kytkin vastaa hyvin ja luistokytkintä on mukava käyttää ”takajarruna”.
Quick shifter puuttuu, mikä on yllättävää Yamahan (ja muidenkin japanilaisten valmistajien) kohdalla, koska lisäkustannuksesta huolimatta se parantaa ajokokemusta huomattavasti.

Yamaha on luokkansa ainoa kuusimäntäisiä etujarrusatuloita käyttävä pyörä. Se kuulostaa komealta, mutta todellisuudessa odotukset jäävät lunastamatta. Aluksi jarrut purevat hyvin, mutta kovemmin jarruttaessa kunnon pito jää uupumaan.
Aiemmissa koeajoissa on todettu, että r1 on upea pyörä katuajoon ja se vaikutelma säilyy, vaikka tämä koeajo tehtiinkin radalla. Iso haittapuoli on kuitenkin abs-jarrujen puuttuminen.
Moottorilla on upea luonne, alusta on kevyt ja luistonestojärjestelmä luo turvallisuuden tunnetta. Pyörästä kuitenkin puuttuu se jokin, jolla se haastaisi terävimmät kilpailijansa radalla. Jos rata-ajo ei ole ykkösprioriteetti, on Yammu ehdottomasti harkinnan arvoinen  vaihtoehto.
Kokonaisuudessa vuoden 2012 päivitetty Yamaha yzf-r1 tuntuu yritykseltä voittaa aikaa seuraavan mallin kehittämiseeen, mutta siinä kestää kaikella todennäköisyydellä vähintään kaksi vuotta. 

(Teksti Oscar Algott, julkaistu Biken numerossa 2.2012)

Yamaha YZF-R1 2012

Hinta    20 881,35 €  
Maahantuoja    Konekesko Oy
Takuu    2 vuotta
Värit    Valk. harm.sin. pun/valk
Moottori    R4, 4-tahti, vesijäähd.
Venttiilit    4 vent/syl, DOHC
Iskutilavuus    998 cm3
Poraus/isku    78,0/52,2 mm
Puristussuhde    12,3:1
Huipputeho    182,1 hv/12 500 rpm
Huippuvääntö    115,5 Nm/10 000 rpm
Polttoaineens.    45 mm läppärungot
Kytkin    Märkä, monilev.luisto
Vaihteet    6
Veto    O-rengasketjut
Runko    Alumiiinipalkkirunko
Akseliväli    1 425 mm
Ohjauskulma    24 astetta
Etujättö    102 mm
Etujousitus    43 mm USD
Takajousitus    Monojousitus
Istuinkorkeus    835 mm
Etujarrut    2 x 310 mm, 6-mänt.
Takajarrut    220 mm, 2-mänt.
Etur./-vanne    120/70-17, 3,5-tuumaa
Takar./-vanne    190/55-17, 6,0-tuumaa
Paino    206 kg
Tankki    18 litraa

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Ilmainen uutiskirje!

Tilaa uutiskirjeemme ja pysyt kartalla siitä, mitä moottoripyöräilyn saralla tapahtuu.

Voit lopettaa uutiskirjeen tilaamisen koska tahansa. Emme luovuta osoitettasi muille tahoille.

Sulje Tilaa uutiskirje: