Triumph Tiger 800 XR

Koeajo

Pikkutiikerin XR-mallit on suunnattu kestopäällysteelle. Testasimme tyyriimmän XRx-mallin.

Tiger 800 on yksi Triumphin suosituimmista malleista. Tuoreen päivityksen myötä versioiden määrä kasvaa kahdesta neljään. Edellisessä numerossa koeajoimme offroad-ajoon suunnatun XC:n, ja tällä kertaa on kadulle sopivan XR:n vuoro. Erot näkyvät ensisijaisesti renkaissa – XC:ssä on pinnavanteet, XR on varustettu valetuilla vanteilla – ja jousituksen iskunpituudessa. Mallien moottori ja runko ovat identtiset; alustan mittojen erot ovat seurausta XR:n 19-tuumaisesta etuvanteesta ja jousituksesta.
XC:n tavoin myös XR:stä on saatavana kaksi eri versiota: yksinkertaisempi perusmalli ja monipuolisemmin varustettu XRx. Koeajoimme XRx:n, johon kuuluu kolme ajoasetusta (joista yksi on kuljettajan itse määriteltävissä), kaksiportainen luistonesto ja offroad-asennolla varustettu ABS. Lisäksi mallissa on esimerkiksi mukavampi satula, säädettävä tuulilasi ja vakionopeudensäädin. 

Koska Xr on tarkoitettu ensisijaisesti kestopäällysteelle, esittelyssä ajetaan ainoastaan kadulla. Mallin ei suinkaan tarvitsisi hävetä sorapinnallakaan, mutta on selvää, että off-roadiin keskittyvälle oikea valinta on 800 XC. 21-tuumainen eturengas ja WP:n pitkä jousitus sopivat maastoon paremmin. XR näyttäytyy XC:tä kiltimpänä jo parkkipaikalla. Sen istuinkorkeus on 30 milliä matalampi (810 milliä, kun XC:ssä se on 840 milliä), ja ohjaustanko on lähempänä kuljettajaa.  Ensivaikutelma säilyy liikkeelle lähdettäessä, erityisesti siksi, että XR on pienemmän eturenkaan ansiosta helpompi käänneltävä.
Ajelemme Espanjan Rondan tienoilla, ja parempia teitä saa hakea. Meillä on käynyt tuuri myös sään suhteen, sillä luvattu sade pysyttelee enimmäkseen taivaalla.  
Päivitetty, nyt myös ride-by-wirella varustettu moottori on tuttu edellisen polven Tigerista. Se vetää lähes täysin ilman värinöitä ja mukisematta heti tyhjäkäynniltä, mutta kierroksia kannattaa pitää yllä. Ajan enimmäkseen Road-asetuksella; sen kaasuvaste sopii mielestäni pyörään parhaiten. Tarjolla on myös reippaampi Sport-asetus sekä kaksi rauhallisempaa asetusta, Offroad ja Rain. Mikään asetus ei rajoita tehoa. 
Vaihteisto toimii sujuvasti, samoin kytkin. Etujarru ei kuitenkaan ole yhtä sujuva. Tehossa ei ole vikaa, mutta jarrua saa puristaa varsin ponnekkaasti. Jarrut ovat samanlaiset kuin XC:ssä, johon niiden luonne sopii paremmin; soralla ei jarruteta yhtä kovaa. Takajarru on tehokas ja helppo annostella.
180 millin joustomatka edessä ja perän 170 milliä tekevät XR:n alustasta selvästi XC:tä jämäkämmän. XC:n vastaavat pituudet ovat 220 ja 215 milliä, ja se elää enemmän. Vaikka XR on varustettu Showan yksinkertaisemmilla komponenteilla, asfaltti saa käydä todella kehnoksi ennen kuin kuljettaja kaipaa XC:tä.
Kun takana on noin 200 kilometriä XC:n ja toiset 200 XR:n satulassa, on selvää, että kyseessä on saman teeman kaksi aivan erilaista versiota. Jos janoaa offroadia, on XC ilmiselvä valinta, samoin kuin yksinomaan kadulle XR on kiistaton valinta. Kaikkeen tältä väliltä on ominaisuuksien painotukset mietittävä itse. Lisäksi erityisesti XC hyötyy x-versiosta luistoneston Offroad-asetuksen, kaasuvasteen ja ABS:n ansiosta. XR:n suhteen x-versio ei tunnu yhtä välttämättömältä, vaikka se tulee halvemmaksi kuin hankkia kaikki lisävarusteet erikseen.

Teksti: Magnus Wallner Kuvat: Triumph

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Ilmainen uutiskirje!

Tilaa uutiskirjeemme ja pysyt kartalla siitä, mitä moottoripyöräilyn saralla tapahtuu.

Voit lopettaa uutiskirjeen tilaamisen koska tahansa. Emme luovuta osoitettasi muille tahoille.

Sulje Tilaa uutiskirje: