Suzuki GSX-S 1000

Koeajo

Useimmat kilpailijat ovat jo mukana streetfighter-luokan taistelussa. Onko Suzuki jo myöhässä, vai onko uusi GSX-S odotuksen arvoinen?

Illan esittelytilaisuudessa puhe on kääntynyt kentälle jo astuneisiin kilpailijoihin: muutama samurai, muutama täysiverinen italiano ja särmä saksalainen, joilla kaikilla on jo yhden tai useamman vuoden ajan ollut valikoimissaan streetfightereita – nakupyöriä, joissa on reilusti muskeleita ja jämäkkä alusta. Tänään odotamme jännittyneinä pääsevämme näkemään, mihin Suzukin streetfighter-ase, GSX-S1000, pystyy. Malli näyttää hyvältä ja moottori on paperilla lupaava, mutta onko Suzuki havittelemassa markkinaosuuksia liian myöhään? 
Syy siihen, että malli esitellään vasta nyt, on se, että Suzuki on halunnut varustaa pyörän ABS:llä ja luistonestolla sekä ennen kaikkea tutkia markkinat ensin kattavasti. Japanilaiset osaavat toimia harkiten ja hätiköimättä, ja ideoiden muuttuminen todeksi kestikin muutaman vuoden. Asiakkaiden kannalta tämä on kuitenkin positiivista, koska he voivat luottaa siihen, ettei tehdas puske ulos puolivalmiita tuotteita. 
145-heppainen moottori on tuttu aiemmasta GSX-R 1000 -mallista. Se on Suzukin ehkä menestyksekkäin koskaan rakentama voimanpesä. Lisäksi lehdistömateriaalissa painotetaan, että ajon hauskuuteen ja pyörän käsiteltävyyteen on panostettu. Odotukset ovat siis korkealla, täysin oikeutetusti.
   
Kun seuraavana päivänä nousen pyörän kyytiin, totean sen oitis kompaktin tuntuiseksi. Pyörä on jotain ihan muuta kuin pyöreätankkinen GSX 1400, jota olin etukäteen pyöritellyt mielessäni. GSX-S 1000:n tankki on kapea, Renthalin ohjaustanko on sporttinen eikä liian leveä, ja satula tukee takaa hyvin. 
Tielle päästyämme jakaudumme viiden kuljettajan ryhmiin. Ilma on harmaa ja kylmä, lämpöä on 8–10 astetta – ei mikään unelmasää. Heti ensimmäiseksi alan haeskella kahta juttua; ulkolämpömittaria ja lämpökahvoja. Kiivaasta valikoiden selaamisesta huolimatta en löydä kumpaakaan. Päivästä tulee kalsa.   
Kun olemme matkalla kohti vuoria ja ensimmäistä pysähdystämme, alkaa tihuttaa vettä. Kokeilen luistoneston vaihtoehtoisia asetuksia ja totean niiden toimivan hienosti. Asetuksia on kolme, ja lisäksi luistonesto on sammutettavissa. Järjestelmä, jossa viisi anturia rekisteröi tietoja 250 kertaa sekunnissa, on valmistajan itse kehittämä. Asetusten vaihtaminen käy näppärästi ohjaustangosta ajon aikana. Kolmosasetus on vaihtoehdoista herkin, ja sitä suositellaan sadesäälle. En edes juuri tunne sen toimintaa; näen vain, kuinka luistoneston keltainen varoitusvalo vilkkuu vimmatusti, kun kiihdytän ulos mutkista. Järjestelmä toimii pehmeästi ja kuljettajaa rajoittamatta, eikä yksinkertaisemmissa järjestelmissä ilmenevää nykimistä esiinny. 
 
Valokuvaustuokion jälkeen koittaa "oikean" koeajon aika. 200 kilometrin mittaisella ajolla pääsemme mahtaville mutkaisille vuoristoteille, joilla asfaltin laatu vaihtelee. Tällaisten teiden halkominen on Suzukin kyydissä varsinainen nautinto. Asento on kevyen sporttisesti etunojainen, mutta silti melko rento, ja tuntuma pyörään on hyvä. Keulan ja perän iskunvaimennus on tasapainossa, ja se nielee maaston epätasaisuudet mukisematta. 
Vuosina 2005–2008 Suzuki loisti moottorilla, jota on entisestään parannettu GSX-S:ää varten. Moottori on varsin tuttu myös allekirjoittaneelle Superbiken ja Endurancen MM-sarjan kilpailuajoilta. Moottori on saanut kehuja hienosta luonteestaan, ja sen käynti on heti tuttu. Vaihteisto hoitaa hommansa mallikkaasti, ja muutaman kymmenen kilometrin jälkeen havahdun siihen, että en juuri vaihda vaihteita. Moottorin luonne on niin vahva ja lineaarinen, että ajan yksinomaan kolmosella. Pyörä kulkee kuin itsestään ja tarjoaa käyttööni sen verran voimaa kuin kulloinkin on tarpeen. 
Pyörän runko on täysin uusi ja Suzukin mukaan jopa kevyempi kuin GSX-R 1000:n runko, josta swingi on lainattu. Tämä riemastuttava pakkaus painaa vaivaiset 209 kiloa. 
Brembon jarrut pelaavat oivallisesti yhteen ABS-järjestelmän kanssa. Saan monesti jarruttaa melko lujasti mutkaan, koska koeajon tahti on varsin reipas. Jarrukahva ja järjestelmät välittävät jatkuvasti hyvin tuntumaa siitä, mitä tapahtuu, eikä kuljettajalla ole huolen häivää. 
Kun aurinko painuu mailleen, on aika jättää vuoret ja päättää koeajo moottoritieosuuteen, jolla pyörät saavat kunnolla kyytiä. Olen yllättynyt pyörän vakaudesta korkeillakin nopeuksilla. Helposti kääntyvillä rungoilla on usein tapana muuttua epävakaaksi vauhdin kasvaessa. Ohjauksen nopeus ja vakaus kovilla nopeuksilla ovat tässä pyörässä kuitenkin tasapainossa. 
Vaikka GSX-S tulee jälkijunassa, se on täysin varteenotettava haastaja streetfighter-luokassa. Sen ansioita ovat houkutteleva hinta ja huolella hiottu luonne. Tasapainoiseen alustaan yhdistetty mahtava moottori viimeistelee paketin.

Teksti: Christer Miinin Kuvat: Suzuki

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Ilmainen uutiskirje!

Tilaa uutiskirjeemme ja pysyt kartalla siitä, mitä moottoripyöräilyn saralla tapahtuu.

Voit lopettaa uutiskirjeen tilaamisen koska tahansa. Emme luovuta osoitettasi muille tahoille.

Sulje Tilaa uutiskirje: