Kawasaki ZX-10R WSBK

Koeajo

World Superbike on tavallisten kuolevaisten hankittavissa olevien moottoripyörien äärimmäinen ilmentymä. Tältä tuntuu Tom Sykesin 230-heppainen ZX-10 R.

Jos minulta kysytään, yksi kaikkein upeimmista paikoista, missä voi olla, on moottoripyöräkilpailujen varikko. Tuoksut, äänet, ihmiset ja ennen kaikkea mahtavat moottoripyörät saavat ihoni suorastaan kananlihalle. Tunnelma on tietysti samanlainen ja ehkä jopa hyväksyttävämpi nyt, kun olen päässyt koeajamaan Kawasaki Racing Teamin kahta pyörää, joilla tiimi kilpaili vuoden 2014 Superbiken MM-sarjassa. 
Toinen on se pyörä, jolla David Salom nosti Kawasakin ykkösmerkiksi EVO-luokassa, jossa vakiomalliseen pyörään ei sallita suuria muutoksia. Toinen on Tom Sykesin pyörä. Sillä ajettiin tehdasluokassa, jossa pyöriin sallitaan paljon enemmän muutoksia.
toimittajia on paikalla vain neljätoista. Olemme maailman ainoat, jotka saavat muutaman kierroksen ajan kokeilla näitä pyöriä Espanjan Motorland Aragónin radalla. 
Ennen starttia käydään Kawasakin hospitality-tilassa lyhyesti läpi pyöriin liittyviä seikkoja ja pelisäännöt sekä minuuttiaikataulu, jota tulee ehdottomasti noudattaa. Samaan aikaan on käynnissä nimittäin talvitesti, johon osallistuvat useat Superbiken MM-tiimit, eikä heitä saa häiritä turhaan.
Kawasaki ajetaan lämpimäksi ja siihen tehdään tietokoneiden kautta tarkistus. Mekaanikot tarkastavat renkaat ja säätävät ilmanpaineen ja renkaanlämmittimien lämpötilan.
Jännitys tiiviistyy. Kohta aloitamme. Renkaanlämmittimet poistetaan, ja mekaanikko tuo pyörän ulos. Tartun varovaisuudella tehdasrakenteiseen ZX-10R:ään, joka tavallisesti toimittaa Tom Sykesin menopelin virkaa maailmanmestaruusajoissa. Vielä viimeisen kerran silmään läpi mittariston ja hallintalaitteet. Tunnustelen hieman kytkintä ja jarrukahvaa ja panen merkille myös takarenkaaseen käytettävän sormijarrun. Käytän hetken aikaa painaakseni mieleeni sen toiminnan ja sijainnin. 
Ensimmäinen huomioni radalla on, että istun moottoripyörän kyydissä todella korkealla. Sitten jarrutan kevyesti saadakseni tuntuman Brembon jarruihin – vaste on vaikuttava – ja saadakseni käsityksen myös Showan haarukan toiminnasta. 
Hoksaan, että kaikkein voimakkain moottoripyörässä testaamani moottori on uskomattoman helppo ajaa. Moottori tuottaa 230 hevosvoimaa ja on yli 40 hevosvoimaa tehokkaampi kuin tavallisen kymppiärrän. Se vetää hienosti 4 000 kierrokselta aina 15 000 kierrokseen ilman erityistä tehopiikkiä. Moottorin suoraviivaisuus sopii hyvin nopeaan ajoon.
Myös elektroniikka hoitaa tehtävänsä puuttumatta ajoon enempää kuin on tarpeen. Magneti Marellin järjestelmä toimii hienostuneemmin kuin vakiomallisen version KTRC-luistonesto. Kiihtyvyyden ei kertaakaan huomaa vähenevän, ja ainoa merkillepantava vaikutus on moottoriäänen muutos, kun elektroniikka puuttuu peliin ja rajoittaa tehoa.

Luottavaisena pyörän suoriutumisen suhteen nostan suoralla osuudella vauhdin huippuunsa ja ehdin käydä läpi kaikki vaihteet ykkösestä kuutoseen. Eturengas nousee ilmaan, kun käännän päättäväisesti kaasukahvaa ja annan quickshifterin toimia yhdessä muun elektroniikan kanssa.     
Seuraavana edessä oleva nopea mutka vasemmalle tulee häkellyttävän nopeasti, ja ennätän jo epäillä linjan menevän pitkäksi. Jarrutan lujasti ja vaihdan pienemmälle ilman kytkintä. Elektroniikka pistää peliin välikaasua, ja ääni on mahtava. Vauhti on edelleen kovempi kuin koskaan aiemmin ajaessani tällä radalla, mutta kallistan pyörää ja ohjaan mutkaan jarruttaen samalla lujasti. Showan haarukka ja takaiskunvaimennin välittävät kaikki liikkeet tavalla, johon tavallinen ZX-10 R ei pysty. Testasimme myös sitä tällä kyseisellä radalla, kun se esittäytyi vuonna 2011.
Kolmosen vaihteella viistän polvella maata läpi mutkan ja saavutan apexin. Ohjaus on todellakin ainutlaatuinen. Sykesin MM-pyörä on uskomattoman vakaa niin suoraan ajettaessa kuin kovissa kallistuksissakin.
Ajaessani ulos mutkasta käännän taas kaasun auki ja jätän vain mahtavaa raitaa taakseni, eikä pyörä juuri sudi, kunnes eturengas nousee jälleen taivaisiin.  Mikä pyörä!
Verrattuna sykesin pyörään Salomin työväline on huomattavasti lähempänä tavallista katupyörää. Ensimmäiseksi huomaan moottorin pienemmän tehon. Ajoasento on samantyyppinen ja korkea kuten Sykesin pyörässä. Salomin pyörä tuntuu kuitenkin jossain määrin vakaammalta kiihdytyksissä. Kun kysyin asiasta Sykesin tiimipäälliköltä, hän kertoi sen johtuvan Sykesin ajotyylistä ja sen mukaisista asetuksista.  
Aivan liian nopeasti tulee aika kerätä kasaan ajovarusteet ja vaikutelmat koeajosta. Tämänkaltaisten koneiden ajaminen on vain harvojen etuoikeus, jonka soisin useammille. Tom Sykesin pyörä on nimittäin suorastaan hirvittävän nopea, mutta samalla myös uskomattoman helppo ajettava.

Teksti: Christer Miinin Kuvat: Kawasaki Racing Team

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Ilmainen uutiskirje!

Tilaa uutiskirjeemme ja pysyt kartalla siitä, mitä moottoripyöräilyn saralla tapahtuu.

Voit lopettaa uutiskirjeen tilaamisen koska tahansa. Emme luovuta osoitettasi muille tahoille.

Sulje Tilaa uutiskirje: